Eksote kartoitti nuorten hyvinvointia uhkaavia tekijöitä Etelä-Karjalassa

Julkaistu: 31.1.2017 14:30
Päivitetty: 31.1.2017 14:42

​​Eksoten yhteiskunnallisen osallisuuden palvelut toteutti Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa laajan kartoituksen 15–30-vuotiaiden nuorten hyvinvoinnin uhan signaaleista vuoden 2016 aikana. Saimaan ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat (AMK) haastattelivat katuhaastatteluna 104 nuorta. Eksote teki kyselyn 41 toimijalle (162 työntekijää) ja 10 järjestölle.

Kartoituksessa esitettiin kysymyksiä 10 alueelta: terveys, mielenterveys ja päihteet, työllisyys ja työkyky, talous, asuminen, perhe ja ihmissuhteet, opiskelu ja koulutus, elämänhallinnan valmiudet ja kansalaistaidot, sosiaaliset taidot ja valmiudet sekä muut teemat. Sekä nuorille että toimijoille esitettiin samat kysymykset: millaisia hyvinvoinnin uhan signaaleja on havaittu, miten niihin on puututtu, mikä olisi auttanut, mitä palveluja on tarjolla sekä mikä on järjestöjen rooli peruspalveluiden rinnalla.

Selkeitä merkkejä nuorten hyvinvoinnin heikkenemiselle ovat muun muassa eritasoiset mielenterveyden pulmat, päihteet ja huumeet, uni- ja vuorokausirytmin vaikeudet, ulkoinen olemus, yksinäisyys ja eristäytyneisyys, aggressiivisuus ja väkivalta, puutteet hygieniassa, koulukiusaaminen ja poissaolot koulusta.

Tulokset: Mikä voi uhata nuorten hyvinvointia maakunnassamme?

Terveys:

Uni- ja vuorokausirytmin vaikeudet (väsymys, uupumus, unettomuus), epäterveellinen/-säännöllisen ruokavalio ja liikunnan puute/fyysisen kunnon heikkous. Nuoret itse painottivat stressin hallitsemattomuutta (kiire opiskeluaikana, vaikea kotitilanne, stressi rahasta ja löytyykö oman alan työpaikkaa, työperäinen stressi) sekä väsymystä ja uupumusta.

Mielenterveys ja päihteet:

Runsas alkoholinkäyttö ja eritasoiset mielenterveyden pulmat (mm. masennus ja ahdistuneisuus), yksinäisyys/eristäytyminen sekä nuuskan käyttö ja kannabismyönteisyys.

Työllisyys ja työkyky:

Nuorten motivoitumattomuus ja työllistymisen haasteet. Nuoret itse toivat esille nuorisotyöttömyyden.

Talous:

Pikavipit, pelaaminen ja taidottomuus talouden hoidossa.

Asuminen:

Kotitöihin liittyvä taidottomuus ja asunnottomuus.

Perhe ja ihmissuhteet:

Ongelmalliset suhteet perheissä ja kaveripiireissä (parisuhde, irtaantuminen perusperheestä, suhde vanhempiin ja läheisiin, epämääräiset kaverisuhteet) ja yksinäisyys. Nuoret itse korostivat kaverisuhteissa olevia hankaluuksia.

Opiskelu ja koulutus:

Epävarmuus mielekkään jatko-opintopaikan saamisesta, kesken jäänyt koulunkäynti, motivoitumattomuus, välinpitämättömyys ja poissaolot koulusta sekä koulukiusaaminen. Nuoret olivat huolissaan opiskelun ja työn yhteen sovittamisesta ja kokivat opiskelun stressaavaksi.

Elämähallinnan valmiudet ja kansalaistaidot:

Nuorten peruselämänhallinnan vaikeudet (mm. uni- ja vuorokausirytmi), sosiaalinen media/peli- ja kännykkäriippuvuus.

Sosiaaliset taidot:

Yksinäisyys ja nuorten haasteet sosiaalisissa tilanteissa, kuten ujous, arkuus, ahdistus, pelko, ryhmässä toimimisen vaikeus, heikko itsehillintä, aggressio, heikko itsetunto, estyneisyys ja aikuisen kunnioituksen/tuen puute. Sosiaalisen median vaikutus: istuvat vierekkäin, mutta eivät puhu – suhteiden luomisen vaikeus. Nuorten mukaan sosiaaliset taidot ovat heikentyneet osittain.

Muut hyvinvointia uhkaavat teemat:

Rikollisuus, rikoksen uhriksi joutuminen ja rasismi.

Toimenpiteet vuonna 2017:

Selvityksen tulokset viedään jo olemassa oleviin palvelurakenteisiin. Erityisesti ajankohtaiset kehityshankkeet (mm. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - LAPE -hanke) hyödyntävät tuloksia. Erityisasiantuntija Hannu Hakalisto toimii sillanrakentajana toimijoiden välillä, kun konkreettisia jatkotoimenpiteitä ja kunkin toimijan roolia lähdetään suunnittelemaan yhdessä.