Eksotessa on saatu erinomaisia tuloksia aivoverenkiertohäiriöisten kuntoutuksella

Julkaistu: 17.2.2017 9:30
Päivitetty: 17.2.2017 9:37
Useimmissa sairaanhoitopiireissä aivoverenkiertohäiriöisten (AVH) potilaiden moniammatillinen kuntoutus on takunnut vuosia ja takkuaa yhä. Tämä siitäkin huolimatta, että lähes joka toinen potilas hyötyisi kuntoutuksesta. Eksotessa kuntoutusketju on muutamassa vuodessa saatu toimimaan.

Eksotessa AVH-potilaan hoito jatkuu saumattomasti kotoa kotiin, vaativaan neurologiseen kuntoutukseen pääsevät kaikki, jotka siitä hyötyvät. Työssä mukana ovat myös monialainen kotikuntoutus ja sen fysioterapeutti-toimintaterapeuttitiimit. Samalla huomioidaan kodin muutostyötöiden ja apuvälineiden tarve. AVH-seurantajärjestelmä ulottuu joka kuntaan, ja kunnissa on omat AVH-yhdyshenkilöt. Vertaistuki on otettu osaksi hoitoketjua. Hoitoketjussa mukana olevat käyttävät laatutietoa keräävää toiminnanohjausjärjestelmää, jolla seurantakäyntien toteutuminen varmistetaan. Seurantakäyntien sisältö on ohjelmoitu muistilistoilla.

Kaikki kuntoutetaan

Kaikki AVH- kuntoutusta tarvitsevat kuntoutetaan Eksotessa  ilman ikärajoja ja maksimiaikoja, mutta tavoitteellisesti. Ainoa kuntoutukseen pääsyn kriteeri on, hyötyykö potilas hoidosta. Kuntoutukseen päästäkseen asiakas ei tarvitse erikseen maksusitoumuksia vaan jos ammattilaisten arvion mukaan hyötyä on, kuntoutus aloitetaan heti.

Hoidon vaikuttavuutta ja kustannuksia seurataan tietojohtamisen mallilla

Eksotessa on kehitetty tietojohtamisen malli, jolla pystytään asiakasryhmäkohtaisesti tarkastelemaan, mitä palveluita ja miten paljon asiakkaat käyttävät. Esimerkiksi kun AVH-potilaiden hoitoketjuun tehdään muutoksia, nähdään miten muutokset vaikuttavat kaikkien Eksoten palveluiden käyttöön AVH-potilaiden osalta. Investointi johonkin kohtaan hoitoketjua voi maksaa itsensä takaisin merkittävinä säästöinä muissa palveluissa. Tietojohtamisen malli tukee erinomaisesti johtamista.

Kaiken kaikkiaan sydän- ja verisuonisairauksien aiheuttamien kustannusten määrä Eksotessa on suuri, erityisesti yli 65-vuotiailla. Vuonna 2015 kului kustannuksista noin 34 % (124,3 milj.€) verenpainetautia sairastavien ja noin 15 % (52,8 milj.€) AVH:n sairastaneiden palveluihin.

AVH-potilaiden määrä Eksoten palveluissa on lisääntynyt 68 % vuosina 2011–2015, mutta kustannukset ovat kasvaneet vain 22 %. Näyttää siltä, että hoitoketjussa tapahtuneiden muutosten myöstä on saavutettu huomattavia säästöjä. On mahdollista, että myös sellaiset ihmiset, jotka aikaisemmin olisivat kuolleet tai jääneet ilman palveluja, pysyvät hengissä pidempään ja joutuvat nyt useammin palveluiden piiriin. Laitoshoidon purku on ollut Eksoten strateginen tavoite. On erittäin oletettavaa, että sen onnistumisen kannalta AVH-potilaiden kohdalla kuntoutuksella on ollut suuri merkitys.