Etelä-Karjalaan uudenlaista seniori- ja yhteisöasumista

Julkaistu: 23.2.2017 14:00
Päivitetty: 23.2.2017 14:09
Eksoten hallituksen esityksestä Etelä-Karjalan kunnat ja Eksote ovat yhdessä selvittäneet uudenlaisten asumis- ja palvelukeskittymien luomista ja tehneet ehdotuksia asuinaluemallin toteuttamisesta, ylisukupolvisten palvelukorttelien toteuttamisesta sekä alueen peruskorjausrakentamisen mahdollisuuksista. Yhdistävinä tekijöinä ovat muun muassa esteettömyyteen ja yhteisöllisyyteen kannustava ympäristö sekä digitaalisten palveluinnovaatioiden hyödyntäminen asumisessa.

Eksoten hallitus käsitteli selvitystyön tuloksia kokouksessaan eilen (22.2.) ja lähettää raportin (liitteenä) jäsenkuntiin jatkotoimenpiteitä varten. Hallitus totesi, että pidemmällä aikavälillä voidaan tehostettua palveluasumista vähentää vain sitä mukaan kuin vaihtoehtoiset palveluasumisen muodot ja ympärivuorokautinen kotihoito pystyvät sitä korvaamaan ja tyydyttämään asiakkaiden tarpeet.

Asumisen kehittäminen on yhteistyötä

Seniori- ja yhteisöasumisen kehittäminen on yhteistyötä alueen kuntien ja Eksoten sekä eri toimijoiden kanssa. Etelä-Karjalan toimijoilla on yhteinen tahtotila kehittää omien kuntien alueita ikäystävällisiksi. Seniori- ja yhteisöasumisen kehittämiseen tarvitaan kaavoitusta mahdollistamaan alueen sopivuus rakentamiseen, olemassa olevan rakennuskannan arviointia, asiakkaiden tarpeiden arviointia, palveluja ja aktiivista toimintaa, liikkumisen mahdollisuuksia sekä ICT-ratkaisuja tukemaan kotona asumista.

Jokaisessa Etelä-Karjalan kunnassa Eksoten tavoitteena on kehittää ikäihmisten perhehoitoa, lisätä kuntiin ohjattua senioriasumista ja tuoda kaikkiin kuntiin Arjen olohuone – konsepti. Kuntien toivotaan vaikuttavan siihen, että hissien määrä kerrostaloissa kasvaa. Liitteenä olevassa raportissa on kuvattu tarkemmin eri kuntien suunnitellut jatkotoimenpiteet.

Maaseutukuntiin tarvitaan toisenlaisia malleja kuin kaupunkeihin

Maaseutukunnissa ja taajamissa, jossa väestön määrä on vähäisempää, tavoitteena voisi olla yksi talo, joka voisi tarjota ohjattua senioriasumista, tarvittaessa tehostettua palveluasumista muistisairaille ja alueellisia olohuoneita esimerkiksi ”Arjen olohuone” -konseptityyppisesti lähialueen asukkaille ja hyödyntää lähialueen muita palveluja. 

Kaupungeissa tulisi viedä ratkaisua hieman pidemmälle. Palvelukortteli on kokonaisuus, joka on kooltaan isompi ja palveluiltaan monipuolisempi kuin yksittäinen rakennus. Korttelissa seniori- ja ikäihmisille tarkoitetut vuokra- ja omistusasunnot sekä eri muotoinen palvelu- ja tuettu asuminen sijoitetaan lähekkäin siten, että sekä asukkaat että palveluntuottajat hyötyvät tilanteesta ja sen tuomista synergiaeduista. Palvelukortteli sisältää ajatuksen palveluiden monituottajamallista. Julkinen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut sekä asuminen muodostavat palvelukorttelissa toiminnallisen ja elinvoimaisen palveluekosysteemin.

Kun useita toimintoja, kuten asumista, toimistoja ja palveluja yhdistetään samaan rakennuskompleksiin, puhutaan hybridirakentamisesta. Hybrideissä voi olla sekä julkisia että yksityisiä palveluita, niin sosiaali-, terveys- ja kulttuuri- kuin kaupallisiakin palveluja. Hybridirakennus eroaa erityisasumiskohteesta (esim. palvelutalo) siinä, että sen taustalla on useita toimijoita.