Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2016 on julkaistu

Julkaistu: 10.3.2017 11:20
Päivitetty: 10.3.2017 11:38
​Sukupuolitautien ja tuberkuloosin määrät olivat Eksoten alueella edellisten vuosien tasolla. HIV-tapauksia havaittiin vuoden aikana seitsemän. Hepatiitti C-tapauksia on edelleen runsaasti, mutta niiden ilmaantuvuus ei enää ollut suurinta Suomessa.

Tuberkuloosia oli Etelä-Karjalassa viime vuonna vain kolme kappaletta. Moniresistenttejä tuberkuloosikantoja ei havaittu. Moniresistentti mikrobi tarkoittaa sitä, että mikrobin aiheuttamien infektioiden hoidossa tavallisesti käytetyt mikrobilääkkeet eivät tehoa mikrobiin. Tuberkuloosi on infektiotauti, joka yleisimmin ilmenee keuhkoissa. Tuberkuloosi tarttuu ilmassa olevien pienten pisaroiden välityksellä, onneksi varsin huonosti. 

Uusia HIV-tapauksia havaittiin seitsemän kappaletta. Potilaiden keski-ikä oli 51 vuotta. Kaikki miehet, joilla todettiin HIV-infektio vuonna 2016, olivat yli 70-vuotiaita. Kaikkien tartunta oli peräisin Venäjältä. 

Kuppatapaukset olivat pääosin piilevää kuppaa eli potilaat olivat oireettomia. Yhdellä keski-ikäisellä miehellä diagnosoimaton kuppa ehti edetä keskushermostoinfektioksi, mikä vaurioitti potilaan todennäköisesti pysyvästi.

Tippuritapauksia oli vähän, eikä pääkaupunkiseudun tippuriepidemia ainakaan vielä näy Etelä-Karjalassa.

Hepatiitti C:tä edelleen runsaasti Etelä-Karjalassa

Hepatiitti C - löydöksiä oli edelleen runsaasti, mutta vuosittainen ilmaantuvuus ei enää ollut kaikkein suurinta Suomessa. C-hepatiitti tarttuu, kun sairastuneen ihmisen verta pääsee terveen ihmisen elimistöön. Tämä voi tapahtua monin eri tavoin. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi huumeneulat ja useat seksikumppanit. Monilla kroonista C-hepatiittia sairastavilla ihmisillä ei ole maksasairauden oireita, eivätkä he tiedä saaneensa tartunnan. Siitä huolimatta heillä on virusta veressään. Oireet voivat olla lieviä, ne saattavat olla välillä poissa. Oireita voivat olla väsymys, maksakivun aiheuttama lievä epämukavuuden tunne tai aristus, pahoinvointi, vähentynyt ruokahalu, lihas- ja nivelkipu, päänsärky, elimistön kuivuminen tai tunne-elämän ja ajattelun ongelmat.

Hepatiitti B -tapauksia oli melko vähän. Hepatiitti B on viruksen aiheuttama vakava, pitkäkestoinen maksatulehdus. Ensioireisiin kuuluu pahoinvointi, väsymys ja ihon keltaisuus. Osa sairastuneista jää taudin krooniseksi kantajaksi, mikä on tavallista varsinkin pikkulapsilla. Krooninen hepatiitti lisää maksakirroosin tai maksasyövän riskiä. Hepatiitti B -virus leviää veri- ja seksikontaktin kautta. Tartunta pystytään hyvin estämään rokottamalla. Rokote on osalle väestöstä (riskiryhmät) maksuton ja se kuuluu heillä yleiseen rokotusohjelmaan. 

Kausi-influenssa yllätti voimakkaana epidemiana

Clostridium difficile -antibioottiripulibakteeria löydettiin edelleen melko runsaasti. Clostridium difficile -bakteeriripulin tärkein riskitekijä on laajakirjoisten mikrobilääkkeiden käyttö. Vuodeosastoilla ja muissa hoitolaitoksissa tauti voi levitä myös potilaasta toiseen kosketustartuntana. Tartunta saadaan bakteerin itiöistä, jotka säilyvät hengissä myös elimistön ulkopuolella erilaisilla pinnoilla. Kosketuksen kautta itiöt kulkeutuvat suun kautta suolistoon ja alkavat lisääntyä.

Meningokokkibakteeri-infektioita ei ollut yhtään. Meningokokki on bakteeri, joka voi aiheuttaa aivokalvotulehdusta eli meningiittiä ja yleistynyttä bakteeri-infektiota eli sepsistä.

Kausi-influenssaepidemia yllätti alkamalla varsin voimakkaana jo vuoden 2016 lopulla. Mikrobiologisesti varmennettuja influenssatapauksia oli eniten viikolla 52.

RSV-virusepidemia (respiratory syncytial virus) yllätti keväisellä voimakkuudellaan. Parantuneen virologisen diagnostiikan myötä havaittiin suuri tautikuorma myös iäkkäillä ihmisillä. RSV voi aiheuttaa hengitystieinfektion kaiken ikäisille henkilöille. RSV leviää pisaratartuntana esim. aivastusten kautta ja epäsuorasti käsien tai nenäliinojen välityksellä hyvin tehokkaasti.

Myyräkuume (Puumalavirus) - epidemia alkoi joulukuussa voimakkaana. Punkkien levittämää puutiaisaivokuumevirustautia (TBE) oli viisi kappaletta ja tartuntoja oli nyt koko Eksoten alueelta. Borrelian laboratoriolöydöksiä oli jälleen edellisiä vuosia vähemmän, yhteensä 37 kappaletta.

Lääkkeille vastustuskykyisten mikrobien tilanne on Etelä-Karjalassa huononemassa erityisesti gram-negatiivisten suolistobakteerien (ESBL) osalta. Näihin mikrobeihin lukeutuvat muun muassa virtsatie- ja suolistoinfektiota ja hengitystieinfektioita aiheuttavia bakteereita.