Selvitykset Eksoten strategiakaudesta ja kuntien kantokyvystä valmistuivat

Julkaistu: 5.12.2018 13:15
Päivitetty: 5.12.2018 13:16

​​

Etelä-Karjalan maakunta- ja sote- uudistuksen epävirallinen valmistelutoimielin (VATE) on yhdessä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) kanssa teettänyt selvityksen NHG Oy:llä Eksoten strategiakaudesta, kehittämistoiminnasta ja tulevasta strategiasta sote-palveluissa. Lisäksi Perlacon Oy:ltä on tilattu selvitys kuntien kantokyvystä. Selvitysten mukaan Etelä-Karjalassa sote-palveluissa on tehty merkittävää rakennemuutosta ja sote-kustannusten kasvu on ollut erittäin maltillista muuhun maahan verrattuna. Samaan aikaan kuntien valtionosuuksien määrä, verotulot sekä asukasmäärä ovat laskeneet, mikä kiristää kuntien taloutta. Etelä-Karjalan kuntien tulevaisuus näyttää erittäin haastavalta, mutta strategisilla valinnoilla ja yhteistyöllä on mahdollista pärjätä tulevaisuudessakin.

"Syksyn keskustelu kuntien ja Eksoten välillä on avannut rahoitusraamin riittämättömyyden, joten tulevaisuusnäkymiä ja sote- palveluiden tulevaisuutta haluttiin tutkia laajasti. Selvitysten tuloksia on syytä tarkastella kokonaisuutena yhdessä", kertoo Etelä-Karjalan maakunta- ja sote-uudistuksen muutosjohtaja Aija Tuimala.

Eksoten toiminta on tehokasta, mutta tulevaisuuden valintoja on tehtävä

NHG:n selvityksen mukaan Eksote on vuosina 2014–2018 onnistunut tuottamaan palvelut tehokkaasti ja pärjännyt sairaanhoitopiirien välisissä vertailuissa erittäin hyvin. "Keskimäärin menojen kasvu on ollut Eksotessa noin 2 % vuodessa, mikä on erittäin maltillista", toteaa konsultti Olli Tolkki. "Strategian mukaiset muutokset näkyvät selvästi palvelurakenteissa. Vanhuspalvelujen pääpaino on siirtynyt kotihoitoon. Aikuispalveluissa ja avoterveydenhuollossa nähdään jopa poikkeuksellista negatiivista kulujen kasvua." Erikoissairaanhoidossa on kuitenkin merkittävää kulujen kasvua.

"Eksoten erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kuitenkin nousseet. Kustannusten nousu selittyy mm. sillä, että avoterveydenhuollon ja hoivan palveluja on integroitu ja siirretty keskussairaalan yhteyteen. Lisäksi 2018 alussa voimaan tullut keskittämisasetus on lisännyt Eksoten tarvetta ostaa palveluita yliopistosairaaloista. Myös asukkaiden sairastavuus lisäsi näitä ostoja", selvittää Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula.

Eksoten johto on ideoinut strategian selvitys- ja sparrausprosessin aikana 115 kehittämisideaa, jotka tiivistyivät NHG:n selvityksessä seuraaviksi kehityskohteiksi: Maakunnallisesti optimoidut palvelut, palveluintegraation syventäminen, toimintaympäristön muutoksiin varautuminen, asiakasohjauksen rooli ja digitaalisten palveluiden laajamittaisempi hyödyntäminen. " Etelä-Karjala voisi olla edelläkävijämaakunta, jossa palvelut järjestetään oikeasti maakunnallisesti asukkaiden tarpeen mukaan eikä kuntakohtaisesti", ideoi Tolkki.

Lisäksi laajan päivystyksen sairaala vaatii tietyn resurssin, joka vaatisi laajemman väestöpohjan kuin väestöltään vähenevässä maakunnassa tulevaisuudessa on. "Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon käänteinen integraatio olisikin tarpeen eli erikoissairaanhoito voisi tukea perusterveydenhuoltoa aiempaa vahvemmin", Tolkki pohtii.  Konsulttien mukaan vanhustenhuollossa tarvittaisiin joustavuutta palveluihin kotihoidossa sekä lääkäripalveluita ja monimuotoisia asumisvaihtoehtoja. Nämä toimet voisivat vähentää erikoissairaanhoidon ja päivystyksen tarvetta niin ikäihmisten kuin paljon palveluja käyttävien asiakkaiden osalta.

Palveluiden rahoitus niukkenee kunnissa – palveluja on sopeutettava

Sosiaali- ja terveyspalveluja rahoittavat nyt kunnat ja uudistuksen mukaisesti tulevaisuudessa maakunnat. Merkittävin rahoitusperuste on väestön määrä. Valtiovarainministeriö arvioi jatkuvasti maakuntien tulevaa laskennallista rahoitusta, mutta kuntien tulevien vuosien talous määrittelee maakunnankin ensimmäisiä vuosia merkittävästi. Tästä syystä myös kuntien kantokykyä ja painelaskelmia on analysoitu: "Useimpien Etelä-Karjalan kuntien rahoitusmahdollisuudet ovat kaventuneet sekä valtionosuuksien että verotulojen vähenemisen vuoksi, kertoo Perlacon Oy:n konsultti Eero Laesterä. "Lisäksi palveluja tulee sopeuttaa vähenevään väestömäärään, mm. alakoulujen oppilasmäärien ennustetaan syntyvyyden alenemisen vuoksi vähenevän maakunnassa yhteensä 1100 oppilaalla vuosina 2017−2025. Yleisesti ottaen Etelä-Karjalan kunnat ovat käyttäneet rahoitusta palveluihinsa maltillisesti.

Laesterä on tarkastellut kuntien 2008−2017 vuosien kulujen kasvua. Sote- menojen kasvu on ollut keskimäärin 65,9 % kokonaiskasvusta, kun valtakunnallisesti soteen on kohdistunut menojen kasvusta 73,7 %. Etelä-Karjalassa sote-menot ovat vieneet kulukasvusta eniten Savitaipaleella (86,8 %) ja vähiten Imatralla (58,6 %). Kuntien muiden kuin sote- menojen kasvu on ollut rajallista. Kuntien rahoituksen kasvumahdollisuus sote-palveluihin on keskimääräisesti noin 1,55 % vuosina 2018−2020. Vuoteen 2022 mennessä kasvu saisi olla hieman alle 2 %.

"Koska Etelä-Karjalan kuntien kantokyky ei kestä kuin hyvin maltillisen sote-kustannusten kasvun, niin Eksoten ja kuntien olisi viimeistään alkuvuodesta 2019 päästävä yksimielisyyteen maakunnallisesta palveluverkosta. Se voi olla mahdollinen kun hyödynnetään yhä enemmän digitaalisuutta ja syvenevää integraatiota. Ikäihmisten asumista toimintakykyisenä kotona on myös edelleen tuettava kuntoutuksella ja erilaisilla asumismahdollisuuksilla yhdessä omaisten kanssa", Karhula visioi.

Mikäli Eksote ja kunnat jatkavat toimintaansa nykyisellään, on kuntien tulevaisuus erittäin haastava. Taipalsaaren talous on jo nyt kriittisessä tilassa ja Lemillä mittarit kääntyvät huolestuttaviksi parin vuoden sisään. Noin viiden vuoden päästä tilanne on erittäin huolestuttava myös muissa kunnissa. Lappeenrannan kaupungin rahoitusjohtaja Jari Iskaniuksen mukaan konsulttien selvitykset tukevat kaupungin näkemystä tilanteesta. Sote-menojen kehitys, mittava investointiohjelma ja heikentynyt verotulokehitys tarkoittavat sitä, että koko kaupunkikonsernin on pikaisesti etsittävä toimenpiteitä, joilla kehitys käännetään. "Nyt tehdyt laskelmat toimivat herätteinä kunkin kunnan tulevaisuussuunnittelulle.  Laskelmat eivät ole ennusteita, vaan ne kuvaavat mitä tapahtuu, mikäli mikään ei muutu kunnan toiminnassa tai toimintaympäristössä. Sopeuttamisen tarve on jyrkempi ja nopeampi, mikäli maakunta- ja sote-uudistus ei toteutuisi ", kertoo Laesterä.

Tulevaisuus tehdään yhdessä

Sekä Tolkki että Laesterä kannustavat kuntien ja Eksoten johtoa sekä maakuntavalmistelijoita tekemään valintoja. Laesterä toteaa, että maakunnan tilanne vaatii toimenpiteitä kaikilta osapuolilta, sillä pikaratkaisuja ole näkyvissä edes kuntaliitoksista vaan toimintaa koskevista muutoksista. "Etelä-Karjalalla on edelläkävijän haasteet, joihin tulee hakea radikaaleja ratkaisuja Suomesta ja maailmalta. On tehtävä strategisia valintoja", kehottaa Tolkki.

Lue koko tiedote liitteineen tästä​ 



Share