Eksoteen kaavaillaan neljää sote-keskusta ja seitsemää hyvinvointiasemaa

Julkaistu: 17.4.2019 21:00
Päivitetty: 17.4.2019 20:51
​Eksoten hallitus päätti tänään esittää valtuustolle vuosien 2019–2023 strategian, jossa maakunnallinen palveluverkko pohjautuu neljään laajan palvelun sote-keskukseen ja seitsemään hyvinvointiasemaan. Lisäksi Etelä-Karjalan keskussairaalan vanha osa remontoidaan. Toimintakyky-, digitalisaatio- ja työhyvinvointiohjelmien avulla tavoitellaan kustannusuraa, jolla alijäämät katetaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Eksoten valtuusto päättää strategiasta 8. toukokuuta.

Eksoten strategia pohjautuu lukuisiin selvityksiin ja tutkimuksiin sekä laajoihin laskelmiin väestörakenteen, palvelutarpeen ja kustannusten kehittymisestä Etelä-Karjalassa vuoteen 2030 asti.

Laajan palvelun sote-keskuksia kaavaillaan Lappeenrannan Armilaan, Sammonlahteen ja Joutsenoon sekä Imatralle. Armilan sote-keskuksen muutto keskussairaalan yhteyteen tapahtuisi arviolta vuonna 2023. Joutsenon ja Sammonlahden keskuksissa on lääkäri- ja hoitajavastaanottoja kaikkina arkipäivinä, laboratorion näytteenottoa, sosiaalipalveluja ja palveluohjausta, suun terveydenhuoltoa sekä fysioterapia- ja lääkärikäynnin korvaava fysioterapeutin tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastaanottoa. Imatralla ja Armilassa on näiden palvelujen lisäksi myös kuvantamispalveluja. Muihin kuntiin on kaavailtu hyvinvointiasemia, joissa olisi joka arkipäivä hoitajavastaanotto, ja joihin taataan lääkärin ajanvarausvastaanottoja, mutta ei välttämättä päivittäin. Lisäksi hyvinvointiasemalle tulisi sosiaalityön peruspalvelut, fysioterapeutin tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastaanotot, mielenterveys- ja päihdevastaanotot, elintapaohjaus ja terveystarkastukset, laboratorion näytteenotto ja sähköinen 24/7-vastaanotto ja etäpalveluja. 

Kaikissa kunnissa säilyvät myös kotihoito, kotikuntoutus sekä muut kotiin vietävät palvelut ja sitä tukeva ensihoito, tehostettu palveluasuminen ja muut asumisen ratkaisut, neuvolat, kouluterveydenhuolto ja oppilashuolto.

Kotihoidon lääkäripalveluja vahvistetaan uudella toimintamallilla, jota tuetaan tarvittaessa ostopalveluilla. Lähi- ja sairaanhoitajien geriatrisen hoitotyön osaamista vahvistetaan ja rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden hoitajia koulutetaan erityisesti kotisairaanhoitoon.

Epätarkoituksenmukaisista toimitiloista luovutaan

Armilassa on tällä hetkellä tilaa tyhjillään noin 2 400 neliötä, mistä maksetaan vuokraa noin 300 000 eur vuodessa. Armilan käytön jatkaminen edellyttäisi 26,5 milj. euron investointeja tulevina vuosina, mikä nostaa tiloista maksettavan kokonaisvuokran määrää (vuokra nyt 1,8 milj. eur vuodessa).

Honkaharjussa ei tällä hetkellä ole tyhjää tilaa. Mikäli Honkaharjun osastojen käyttö jatkuisi vielä vuoden 2023 jälkeen, edellyttäisi se noin 13 milj. euron investointeja tulevina vuosina. Tämä nostaa vuokran määrää (vuokra nyt 0,92 milj. eur vuodessa). Imatra on myynyt kiinteistön Attendolle, joka on ilmoittanut lisäävänsä nykyiseen vuokraan kiinteistöveron 1.1.2020 alkaen (noin 85 000 eur vuodessa).

Strategisena tavoitteena on keskittää lyhytaikainen vuodeosastohoito koko maakunnan osalta pääosin keskussairaalaan. Perusteena on lääkäreiden ja tukipalvelujen saatavuus sekä tarpeettoman ambulanssiliikenteen välttäminen vuodeosastojen ja keskussairaalan välillä. Lisäksi on perusteltua luopua epätarkoituksenmukaisista ja isoja korjauksia vaativista toimitiloista. Lyhytaikaisen hoidon keskittämisestä johtuen monia vanhoja ja isoja terveyskeskusrakennuksia ei ole kannattavaa enää ylläpitää ja kunnostaa. 

Etelä-Karjalan keskussairaalan alueelle kaavaillaan noin 58 milj. euron investointia, josta pysäköintitalon osalta vastaa Sairaalaparkki Oy ja ravintokeskuksen osalta Saimaan Tukipalvelut Oy. Sairaalan torniin eli vanhaan A-osaan remontoitaisiin tilat kaikille lyhytaikaista hoitoa tarjoaville vuodeosastoille. Remontin kaavaillaan valmistuvan vuonna 2023. A-torniin muuttaisivat Honkaharjun, Savitaipaleen ja Armilan vuodeosastot sekä akuuttigeriatria. Vain Taipalsaarelle jää vuodeosasto, joka voisi toimia esimerkiksi epidemiatilanteissa joustotilana. Parikkalan vuodeosastosta tulisi toimintakykykeskus vuonna 2023.

Kustannuksiin vaikutetaan toimenpideohjelmilla

Strategiaa toteutetaan laajoilla toimintakyky-, digitalisaatio- ja työhyvinvointiohjelmilla.

Strategisissa linjauksissa painottuu toimintakyvyn tukeminen eri tavoin kaikkien ikäluokkien kohdalla. Väestörakenteen muutoksista johtuen toimintakykyohjelma sisältää myös iäkkäiden palvelukokonaisuuden muutokset. Palvelurakenne painottuu terveyttä ja toimintakykyä tukevaan kuntouttavaan toimintaan ja uudenlaisiin asumisen ratkaisuihin. Kaikenikäisille suunnattua ennakoivaa ja ehkäisevää toimintaa, kuntouttavia toimenpiteitä sekä elintapaohjausta vahvistetaan yhteistyössä yritysten, järjestöjen ja kuntien kanssa. Asiakasohjauksen roolia erityisesti paljon palveluja tarvitsevien osalta vahvistetaan. Keskeinen tavoite on sote-palvelujen entistä parempi yhteensovittaminen.

Digitalisaatio-ohjelman strategiseksi tavoitteeksi asetetaan tuottavuuden lisääminen 0,25 % vuodessa. Tähän ohjelmaan kuuluu runsaasti erilaisia toimenpiteitä kuten kansalaisten sähköisen ajanvarauksen palvelujen laajentaminen, digitaalinen hoidon tai palvelun tarpeen arvioinnin laajamittainen käyttöönotto, kutsukirjeiden ja ajanvarausoikeuden luominen ohjelmistorobotiikalla sekä videopohjaiset käynnit.

Työhyvinvointiohjelmalle strategiseksi tavoitteeksi asetetaan muun muassa strategisen työhyvinvointimittarin kokonaisarvon parantuminen 70 %:iin ja sairauspoissaolojen vähentyminen nykyisestä 16 päivästä 15 päivään (euromääräinen arvio noin 800 000 eur vuosittain). Työhyvinvointiohjelman osa-alueet kohdentuvat työhön, työyhteisöön, johtamiseen, työterveyteen sekä työturvallisuuteen. Ohjelmaa päivitetään vuosittain ja sen onnistumista mitataan ja raportoidaan strategisella työhyvinvointimittarilla. 

Talouden tasapainottamisohjelma on osa strategiaa

Tavoitteena talouden noin 30,7, milj. euron tasapainottamisohjelmassa vuosille 2019–2023 on, että vuoden 2023 lopussa kuntayhtymän taseessa on alijäämää enää käytettävissä olevan poistoeron verran, eli 2,7 milj. euroa. 

Talouden tasapainottamisohjelmalla katetaan syntyneet alijäämät ja estetään uusien syntyminen. Kattamisohjelma, noin 30,7 milj. eur, mahdollistaa Eksoten nettotoimintamenojen 1,5 % vuotuisen kasvun vuosina 2020–2023. 

Jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu perustuu Eksoten nettotoimintamenojen 1,5 %:n kasvuun. Tämä tarkoittaa kuntien maksuosuuksien 1,8 %:n vuotuista kasvua vuosina 2021–2023. Koska kunnat ovat kirjanneet jäsenkuntaosuuksia varauksina alijäämän kattamiseen etukäteen 10 milj. euroa, ei satunnaisten myyntitulojen väheneminen vuonna 2020 lisää kuntien maksuosuutta enempää kuin 1,8 %.



Share