Eksotella on 10 miljoonaa euroa katettavaa alijäämää

Julkaistu: 20.3.2019 18:20
Päivitetty: 20.3.2019 18:24
​Eksoten hallitus vahvisti vuoden 2018 tilinpäätöksen tänään. Kunnille katettavaa alijäämää jäi 10 miljoonaa euroa. Suurin yllättävä menoerä oli keskittämisasetuksesta aiheutuneet yliopistosairaalaostot, jotka nousivat 22 %. Tämä tarkoittaa 4,2 miljoonan euron kasvua edelliseen vuoteen. Etelä-Karjalan sote-kustannukset ovat edelleen valtakunnallisesti kilpailukykyiset, ja monilla hoidon ja palveluiden saatavuusmittareilla Eksote on edelleen valtakunnan kärkeä.

Myyntituotot jäsenkunnilta eli jäsenkuntien rahoitus Eksoten toimintaan oli 440,2 milj. euroa. Tämä rahoitus pysyi vuoden 2017 tasolla. Muut myyntituotot olivat 14,8 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 7,6 %. Vuoden 2018 maksutuotot eli asiakkaiden maksamat maksut olivat 37,5 milj. euroa, jossa oli kasvua 1,9 % edellisvuoteen verrattuna. Eksoten toimintakulut olivat 515,1 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat vuoteen 2017 verrattuna 4,3 %. Kun jäsenkuntien rahoitus jäi edellisen vuoden tasolle ja kustannukset kasvoivat, syntyi alijäämää, jonka suuruus käytettävissä olevien poistoerojen huomioimisen ja vanhojen ylijäämien jälkeen on 10 milj. euroa. Suurimpana yksittäisenä talouteen vaikuttavana yllätyksenä tuli keskittämisasetuksen soveltaminen vuoden 2018 alusta. Yhdessä lisääntyneen hoidon tarpeen kanssa tämä lisäsi yliopistosairaaloiden ostopalveluihin tarvittavaa rahaa 4,2 milj. euroa eli 22 % edelliseen vuoteen verrattuna. 

Kokonaisinvestoinnit, 20,1 milj. euroa, toteutuivat 6,8 milj. euroa talousarviota pienempinä. Erosta 2,0 milj. euroa aiheutuu päivystys- ja vuodeosastoinvestoinnin osuudesta ja 4,8 muiden investointien osuudesta. Tästä osa aiheutuu vanhan sairaalan peruskorjauksen suunnittelun siirtymistä myöhempään ajankohtaan investointipäätösten puuttumisen takia, osa kalustoinvestointien vaihtumisesta rahoitusleasingiksi ja noin 1,1 milj. euroa aineettomien investointien toteutumisesta suunniteltua pienempinä.

Hoivassa ja keskussairaalassa kiireinen vuosi takana

Vanhusten kotihoidon käynnit kasvoivat 4,7 % ja kontaktit 7,7 %. Kotihoidon kuormittuminen erityisesti alkuvuodesta johti uusiin toimintatapoihin ja esimiesjärjestelyihin. Digitalisaatiota hyödynnettiin muun muassa lisääntyvillä etäkäynneillä ja lääkeannostelurobotin testauksella. Perhehoitoa saatiin myös lisättyä. 

Loppuvuodesta 2018 kaikille säännöllisen kotihoidon palveluissa oleville asiakkaille ja heidän omaisilleen järjestettiin laaja asiakastyytyväisyyskysely, johon vastasi yhteensä 605 asiakasta ja omaista. Vastausprosentti oli 41. Vastaajat arvioivat muun muassa kotihoidon palvelujen oikea-aikaisuutta, asiakkaan ja työntekijän kohtaamista sekä kotihoidon vaikuttavuutta. Tuloksista käy ilmi, että asiakkaat kokevat saavansa kotihoidon palvelut varsin oikea-aikaisesti ja kokevat kotihoidon henkilökunnan ystävällisiksi ja osaaviksi. Vastaajat kokevat, että kotihoidon henkilöstö tuntee asiakkaan ja hänen elämäntilanteensa sekä reagoi asiakkaan terveydentilan ja elämäntilanteen muutoksiin.

Keskussairaalan uuden K-siiven valmistuminen viivästyi. K-rakennuksen urakan purkaminen ja siitä johtunut työmaan haltuunotto ovat edelleen HL-Rakentajien konkurssipesän kanssa taloudellisesti lopullisesti ratkaisematta. Muiden urakoitsijoiden kanssa taloudelliset loppuselvitykset on saatettu loppuun ja hyväksytty. K-siipeen päästiin muuttamaan lopulta kesällä 2018. Muuttoajankohtaan sattui pitkä hellejakso, joka ruuhkautti päivystystä samaan aikaan käyttöönoton kanssa. Tämä aiheutti runsaasti ylimääräistä työtä ja sen myötä myös kustannuksia. Myös ikääntymisen ja uusien hoitomenetelmien mukana tullut palvelutarpeen kasvu johti osaltaan budjettiylityksiin. Erityisesti loppuvuoden aikana jouduttiin turvautumaan jatkuviin ylipaikkoihin niin sairaalassa kuin hoivan alueella. Akuuttisairaalan vuodeosastopäivät kasvoivat 8,2 % ja esimerkiksi magneettitutkimukset 3,5 %. 

Hoitoon pääsy oli edelleen erikoissairaanhoidon osalta Suomen kärkeä. Avoterveydenhuollossa toteutettiin loppuvuodesta hallituksen kesällä 2018 päättämät säästöt ostopalvelulääkärien osalta, ja hoitoon pääsy joillain asemilla hidastui jonkin verran edellisestä vuodesta. Eksotessa on kuitenkin mahdollista käyttää yksittäisen lääkäri- ja hoitajakäynnin osalta mitä hyvinvointi- ja terveysasemaa haluaa, joten hyvinkin nopea hoitoon pääsy on mahdollinen kiireettömissäkin asioissa esimerkiksi Armilan ja Honkaharjun walk in-vastaanotoilla. Hoitoon pääsyn tilannetta voi seurata Eksoten nettisivuilla. Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsy oli mallikasta ja kerralla kuntoon -toimintatapa sai hyvän vastaanoton. 

Kuntoutuskeskuksen toiminta jakaantui vuoden 2018 aikana Armilan lisäksi keskussairaalan K-siipeen, jonne muutti vaativan kuntoutuksen osasto. Akuuttigeriatrinen kuntoutus muutti Armilasta keskussairaalan G-siipeen. 

Muutoksia perhe- ja sosiaalipalveluissa

Etelä-Karjalan Lapsi- ja perhepalvelujen (LAPE) – muutosohjelman myötä 2017–käynnistyi yhteistyö laajassa toimijaverkostossa. Konkreettisia esimerkkejä kehitetyistä palvelumuodoista ovat muun muassa nuorisopsykiatrian, opiskeluhuollon ja opetuspuolen yhteistyönä kehitetty Taho-auto –kokeilu, koulunuorisotyöntekijät ja matalan kynnyksen harrastustoimista. Lisäksi aloitettiin neljä digitaalista kokeilua: ennakoiva analytiikka, toiminnanohjausjärjestelmä, ePalvelut ja virtuaalinen perhekeskus.

Talous- ja velkaneuvonnan siirtymistä valmisteltiin valtion oikeusaputoimistojen tuottamaksi 1.1.2019 alkaen. Erityisesti loppuvuodesta 2018 työmarkkinatuen kuntaosuuden kehitys oli myönteistä. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportin mukaan äitiys- ja lastenneuvolojen lääkärin ja terveydenhoitajan terveystarkastukset järjestettiin kattavasti kahdessa maakunnassa: Etelä-Karjalassa ja Kainuussa. Kaikista Manner-Suomen maakunnista vain yksi, Etelä-Karjala, selvisi kokonaisuudesta puhtain paperein.



Share