Johdon blogissa: Kun lohkoketju digiloikkasi yhdyspinnan yli tietoaltaaseen – tarinoita sote-Suomesta

Julkaistu: 6.3.2019 10:00
Päivitetty: 6.3.2019 10:09

​Kieli on vahva vallan käytön väline. Sanat eivät vain heijasta todellisuutta vaan niillä luodaan todellisuutta. Jokaisella ammatilla on oma ammattikielensä. Olemme sisäistäneet tämän ammattijargonin niin hyvin, että sokaistumme sille. Voi olla vaikea muistaa ja ymmärtää, että ”heimon” ulkopuolisten on vaikea ymmärtää itselle niin tuttuja sanoja, ilmaisuja ja​ varsinkin lyhenteitä. 

Jotta ala vaikuttaisi dynaamiselta ja alituiseen eteenpäin menevältä, sen kieli uudistuu jatkuvasti. Ja me ammattilaiset orjallisesti omaksumme uudet termit, joilla useimmiten kuvataan ihan sitä samaa vanhaa asiaa. Sillä toki haluamme näyttäytyä dynaamisilta ja alituiseen eteenpäin meneviltä ammattilaisilta. Ideoita ja ajatuksia törmäytetään kiihdyttämöissä, hankkeen tuloksia sillataan. Älä vain erehdy puhumaan tulosten juurruttamisesta, saat vieressä istuvan kollegan punastumaan myötähäpeästä. Tuloksia ei luonnollisesti myöskään viedä yleiselle tasolle, vaan niistä rakennetaan geneerinen malli. Harmi vain, että arjen todellisuus harvoin muuttuu pelkästään sanottamalla asioita toisin. Rajapinnoista ja rajapintayhteistyöstä on tullut rumia sanoja, sen sijaan kaikki liputtavat yhdyspintatyön puolesta. En vain jaksa uskoa, että hallinnon siilot ja toiminnan raja-aidat tällä poistuvat. 

Kielestä ja sen muutoksista kiinnostuneelle tämänkin hallituskauden sote- ja maku-uudistus on ollut herkullinen. On kuljettu tiekarttaa pitkin kohti tulevaa, tavoitteena järjestäjän leveämmät hartiat. Muutosagentit puurtavat pitkin Suomen niemeä ja jokaiselle vähänkin tärkeäksi katsotulle asialle perustetaan oma akatemia. Jokainen itseään kunnioittava sotehallintobyrokraatti viljelee puheessaan robotiikkaa, koneoppimista, ennakoivaa analytiikkaa, tietoaltaita ja lohkoketjuja. Termiä integraatio on taottu jo vuosikymmenen ajan sellaista tahtia, että sana kumisee jo onttouttaan. Kaikki poliitikot puoluekartan laidasta laitaan perustelevat oman sote-mallinsa erinomaisuutta integraatiolla. 

Käyttämämme kieli kytkeytyy tiiviisti myös työntekijän ja asiakkaan väliseen suhteeseen ja valtaan. Kielellä voimme luoda etäisyyttä ja korostaa ammattilaisen tiedollista ylivaltaa. Törmään yhä siihen, että ammattilainen vastatessaan kirjallisesti vaikkapa asiakkaan muistutukseen, puhuttelee asiakasta kolmannella persoonamuodolla eikä kohteliaalla sinuttelulla tai teitittelyllä. Kuitenkin jokainen haluaa tulla kohdatuksi yksilöllisenä ihmisenä, ei passiivimuotoisena hallinnon kohteena. Ymmärrettävällä, selkokielisellä ja inhimillisellä tavalla puhua, sanoittaa päätöksiä ja laatia kirjauksia voidaan lisätä luottamusta, parantaa asiakaskokemusta ja lisätä hoidon ja palvelun laatua. Ammatillisesta jargonista ulos tulemista on jopa pelätty: on ajateltu sen vaarantavan ammattilaisen uskottavuutta. Pelko on turha: ”kansankielellä” ymmärrettävästi puhuvaa ja kirjoittavaa ammattilaista arvostetaan ja häneen luotetaan. 

Asiakirjojemme, tiedoitteidemme ja päätöstemme kieli voi ja sen pitää olla samaan aikaan ymmärrettävää ja ihmisläheistä kaunista suomen kieltä ja täsmällisesti ilmaistua faktaa. 

Tiina Kirmanen,
vs. perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, Eksote



Share