Johdon blogissa: Hyvä johtaminen ja erinomaiset alaistaidot

Julkaistu: 20.2.2020 8:40
Päivitetty: 20.2.2020 9:02

Luottamuspula, Ylhäältä tulee ja me ei voida vaikuttaa, Johto ei tiedä mitä täällä tehdään, Meitä ei kuulla ja K​iire.​

Hyvää johtamista on ilmassa, kun organisaation arvot, visio ja strategia sekä tavoitteet toteutuvat, toiminta on tehokasta, organisaatio kykenee uudistumaan ja alaisten kokemus johtamisesta on hyvää.​​

Miksi johtaminen koetaan usein huonoksi?


Yksi syy lienee, että ei ole olemassa yhtä ainoata sekä oikeaa tapaa olla johtaja. Alaisen näkökulmasta hyvä johtajuus on subjektiivinen kokemus. Johtajan pitäisi pystyä muuttamaan toimintamalliaan alaisen tarpeiden mukaisesti. Näitä tarpeita on paljon. Johtamisessa joutuu jatkuvasti ratkaisemaan ristiriitatilanteita, joiden viestintä on alaisten johtamiskokemuksen kannalta tärkeää. Johtamisessa kaikki, jopa eleet vaikuttavat tulkintoihin. Johtajalta odotetaan paljon.

Selkeitä ohjeita johtamiseen ei ole. Suoria sanoja siitä, mitä hyvä johtaminen on, ei käytännössä pysty antamaan. Ohjeistus jää vääjäämättä hämyiseksi. Yksinkertaisuuteen ja rohkeuteen puuttua epäkohtiin kannattaa kuitenkin satsata. Johtaminen enemmän kysymysten ja oivaltamisen kuin valmiiden vastausten avulla kannattaa.  Delegointi on hyvä, koska alaisten osaamisen kehittyminen on tärkeää. Myös ihmiset sekä yksilönä, että organisaationa on syytä muistaa.

Johtaminen saa usein armotonta arvostelua. Subjektiivisia kokemuksia ohittamisesta, epäoikeudenmukaisista ratkaisuista, huonoista valinnoista jne. on meillä kaikilla. Nyky-yhteiskunnassa valta on matalaa. Vallan madaltuessa johtamisen arvostelu on sallittua.

Entäpä alaistaidot? 


Kun paljon puhutaan esimiesten vastuusta, mitä taitoja alaisilla tulisi olla?

Lähtökohtaisesti meiltä kaikilta on lupa odottaa ammattitaitoa. Plussaa on myös hyvä asenne työntekoon ja vastuu omasta työstä. Nämä tavoitteet useimmat meistä saavuttavatkin.

Hyvät alaistaidot sisältävät myös luottamusta johtoon ja kollegoihin sekä kyvyn luoda työpaikalle hyvää tunnelmaa. Jokaisen kannattaa aika-ajoin pohtia omia alaistaitojaan. Olenko minä sellainen henkilö, jonka itse haluaisin työkaverikseni tai alaisekseni? Tuonko esille vain ongelmia vai etsinkö niihin ratkaisuja? Otanko itse aktiivisesti vastuuta, kysynkö asiaa silloin kun se on ajankohtainen vai syytänkö myöhemmin muita siitä, ettei minulle ole kerrottu.

Jokainen meistä on vastuussa monista asioista. Eksotella käytössä oleva valmentava johtaminen korostaa omaa vastuusta työhön liittyvissä arjen ratkaisuissa. Valmentavan johtamisen keskiössä on ihmisten kehittäminen, kasvattaminen ja täyden potentiaalin saavuttaminen. Esimiehen roolina ei ole vain johtaa vaan rohkaista työntekijöitä löytämään itse ratkaisut ja hyödyntää organisaation osaaminen. Optimaalisessa tilanteessa esimiehen rooliksi jää tarjota tukea ratkaisujen löytämiseen. Lopputuloksena häämöttää tiimi, jossa esimies panostaa ongelmienratkaisijan roolin sijasta työntekijöiden tukemiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun.  

Tätä kannattaa kokeilla!

Merja Hokkanen, henkilöstöjohtaja, Eksote


Share