Lasten ja perheiden hyvinvointi

​​​​​​​​

Apua arkipäivän haasteisiin​


Sivuston tavoitteena on tukea arkipäivän haasteissa sekä lapsia että heidän vanhempiaan. Sivulta löytyy tietoa lapsiperheen elämään ja arkeen liittyvistä asioista. .

Sähköinen asiointipalvelu arjen apuna


Eksoten sähköisen asiontipalvelu mahdollistaa toimintakyvyn ja terveydentilan arvioinnin ja seurannan sekä palveluohjauksen ajasta ja paikasta riippumatta. 

OmaHyvis toimii myös asiakkaan kanavana terveydenhuollon palvelupisteisiin ja verkkoajanvaraukseen.

Linkki Eksoten asiointipa​lveluun​ ​

Etelä-Karjalan palvelukartta


Palvelukartta palvelu sisältää yhteystiedot Etelä-Karjalan alueen palveluntarjoajiin. Palvelukartalta löydät alueesi palveluntarjoajat mm. fysioterapia- ja kuntoutuspalveluihin, sairaanhoito- ja hoivapalveluihin sekä siivous- ja asiointipalveluihin.

Linkki palvelukartan palveluhakemistoon ​

Apuvälineitä arkeen


Lapsiperheen arki on täynnä pieniä ja isoja asioita, jotka saavat hymyn huulille. Välillä tulee vastaan myös pulmia, joista osa ratkeaa omin avuin, osa voi tarvita enemmän miettimistä ja tukea. Näiltä sivuilta löydät käytännön neuvoja monenlaisiin arjen tilanteisiin sekä pienten että isompien lasten kanssa. ​

Vanhempainnetti


Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainnetistä saat asiantuntevaa ja rohkaisevaa tietoa ja vinkkejä perheen arjen takkuihin ja muutostilanteisiin. Tietoa löytyy tavallisista, kaikkia perheitä koskettavista arjen asioista, mutta myös harvemmin kohdalle tulevista tilanteista. 

Tietoa saa Vanhempainnetin sivuilta, soittamalla vanhempainpuhelimeen tai kirjoittamalla Vanhempainnetin kirjepalveluun. Tarjolla on myös tilapäistä lastenhoitoapua.
Linkki Vanhempainnettiin​​ 

Perheaikaa.fi


Väestöliiton Perheaikaa.fi-sivusto on suunnattu kaikille lasta suunnitteleville, odottaville sekä pikkulapsiperheiden vanhemmille. Sivusto sisältää monipuolisesti ja monimuotoisesti tietoa perheille.

Perheaikaa.fi -sivustolla voi esimerkiksi itse osallistua chattiin tai keskusteluihin eri elämäntilanteisiin liittyen ja saada vertaistukea tai ammattilaisen apua.
Linkki Perheaikaa.fi -sivulle ​

Kiusaamiseen täytyy puuttua


Pienetkin lapset voivat kiusata. Aikuisen tehtävä on auttaa.
Linkki Mitä kiusaaminen on -sivulle (KiVa-koulu) ​

Lapsiperheiden kotipalvelu Eksotessa


Akuutin kotipalvelun tarve liittyy ennalta odottamattomaan tilanteeseen, johon perhe ei voi varautua ennakolta.

Tilapäistä kotipalvelua voi saada ennakoitavissa olevaan, ei-akuuttiin avun tarpeeseen.

Pitkäkestoista kotipalvelua tarjotaan silloin, kun perhe tarvitsee tukea selvitäkseen arkielämään liittyvistä asioista lasten hoidon, kasvatuksen ja kehityksen osalta eikä perheen käytettävissä ole lähiverkostoa tai muuta palvelua ja perheen tilanne edellyttää kotipalvelun ammattihenkilöstön tukea.
Linkki lapsiperheiden kotipalvelun sivulle 

Lastenhoitoapua Etelä-Karjalan alueella


Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) lastenhoitoapu on tarkoitettu tilapäiseen ja lyhytaikaiseen lastenhoidon tarpeeseen esimerkiksi lapsen, vanhemman tai vakituisen hoitajan sairastuessa. MLL:n hoitajavälitys auttaa perhettä löytämään hoitajan kotiin kaikkina vuorokauden aikoina.
Linkki MLL:n hoitajavälityksen sivulle 

Eksoten neuvolat


Äitiysneuvolan tavoitteena on luoda mahdollisuudet normaaliin raskauteen, synnytykseen, lapsivuodeaikaan ja terveeseen lapseen. Lastenneuvolan tavoitteena on lapsen kasvun ja kehityksen seuranta eri ikäkausina sekä seulontatutkimukset ja rokotukset.​
Linkki neuvoloiden sivulle 

Perhetyö


Neuvolaperhetyön perheitä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä huolissa.
Linkki perhetyön sivulle​ 

Neuvolapsykologi


Neuvolapsykologi auttaa vanhempia niissä tilanteissa, kun vanhemmuutta kuormittaa perheenjäsenen sairaus, uupumus, kriisi tai kasvatuskysymykset.​
Linkki neuvolapsykologin sivulle 

Koululaisten terveyspalvelut


Oppilashuolto on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa: terveystarkastuksia, kasvuun ja kehitykseen liittyvien fyysisten ja psyykkisten sairauksien ja riskitekijöiden seulontaa ja mm. kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä.

Linkki koululaisten terveyspalvelujen sivuille ​

Lastensuoje​lu 


Linkki Eksoten lastensuojelun sivulle 

Linkki Mielenterveystalon paikka- ja palveluhakuun​ 

Vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki


Etelä-Karjalassa toimiva perhetyön kehittämisyksikkö tarjoaa monenlaista toimintaa ja tukea lapsiperheille.
Linkki Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyksikön sivuille 

Väestöliiton perinnöllisyysklinikka on avannut keskustelupalstan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen terveille sisaruksille. Tavoitteena on auttaa löytämään vertaistukea samassa tilanteessa olevista.
Linkki Väestöliiton keskustelupalstan sivulle ​

Vammaisen tai kehitysvammaisen lapsen ja perheen palvelut


Etelä-Karjalan alueella on tarjolla monenlaisia ja -muotoisia palveluja vammaiselle ja kehitysvammaiselle lapselle sekä hänen perheelleen. Eksoten vammaispalvelujen sivuilta löydät tietoa mm. oman kotikunnan kaikista vammaispalveluista, tapahtuma- ja yhteystietoja sekä tietoa toimintaa ohjaavista lakiasioista. 

Linkki Eksoten vammaispalvelujen sivuille ​

Terve lapsi eri ikäkausina 


Duodecim Terveyskirjaston Kotineuvola kertoo lapsen kehityksestä eri ikäkausina. Kotineuvola – Terveys syntymästä kouluikään -kirja käsittelee aiheita, jotka tulevat vastaan jokaisessa perheessä ennen kuin lapsi on kouluikäinen. 

Linkki Terveyskirjaston Kotineuvolaan ​

Sisarkateutta ilmassa


"Sisarkateus on luonnollista ja liittyy omien etujen turvaamiseen, pelkoon toiseksi jäämisestä. Aikuisen on toisinaan vaikeaa muistaa, että uuden lapsen syntyminen perheeseen on sisaruksille hyvin stressaava ja jopa kielteinen kokemus. Siksi on hyvä pitää yhteyttä lapseen niin, ettei hän joudu kehittelemään omasta päästään maagisia kertomuksia. Leikki-ikäiselle asiat esitetään konkreettisesti, hänen kanssaan katsellaan kirjastossa kuvakirjoja, kosketellaan äidin vatsaa ja havainnollistetaan asioita nukeilla. Tieto auttaa lasta valmistautumaan isoveljeksi tai -siskoksi." (Janne Viljamaa, 2008)

Linkki Vanhempainnettiin: lue lisää suosimisesta ​

Kasvussa ja kehityksessä voi olla erityispiirteitä​


Linkki Terveyskirjastoon: Lasten ja nuorten käytöshäiriöt 

Linkki Vanhempainnettiin: Lapsi kiukuttelee​ ja kokeilee rajoja ​

Linkki Erilaisten oppijoiden liiton sivulle oppimisvaikeuksista   ​

Painoa kannattaa hallita


Linkki Vanhempainnettiin: Lapsen ylipainon ehkäisy 

Linkki lapsen lihavuuden hoidon Käypä hoito -suositukseen  ​

ADHD: aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö 


Linkki ADHD-liiton sivulle​  

Linkki Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja ADHD-yhdistyksen sivulle (Lappeenranta–Imatra-alue)  

Neuvolat Etelä-Karjalassa


Linkki Eksoten neuvoloiden sivuille​ 

Tukiryhmiä ja vertaistukitoimintaa Etelä-Karjalassa​


Murrosikäisten lasten vanhempien vertaistukiryhmä


”Murrosikäinen nuori –haaste vanhemmuudelle?” on Saimaan Kriisikeskuksen järjestämä ammatillisesti ohjattu vertaistukiryhmä vanhemmille.

Linkki Saimaan Kriisikeskuksen ryhmäsivulle ​

Perhepalvelut


Eksoten perhepalveluihin kuuluvat lasten ja nuorten ehkäisevän terveydenhuollon palvelut sekä kaikki lastensuojelun palvelut.

Linkki perhepalvelujen sivulle 

Ruokailutottumukset opitaan jo lapsena


Terveyden perusta luodaan lapsuudessa. Lapsen ravitsemuksessa keskeisimpiä asioita ovat monipuolinen ruokavalio ja säännöllinen ruokarytmi. Lapsi omaksuu ruokailutottumukset jo pikkulapsena vanhempien ja muiden lähellä olevien ihmisten esimerkeistä. Opitut ruokailutottumukset säilyvät usein aikuisikään saakka, ja siksi on tärkeää totuttaa lapsi säännöllisiin aterioihin ja terveelliseen ruokavalioon jo pienenä. ​

Yhteinen ruokahetki on hyväksi lapselle


"On hienoa, että perheen yhteistä ateriointia arvostetaan, sillä se on merkittävä lasten kehitystä suojaava tekijä. Tutkimusten mukaan säännöllinen yhteinen ateriointi on yhteydessä paitsi lasten fyysiseen terveyteen, myös parempaan koulumenestykseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Vaikka aina ei ehdittäisikään yhteiseen päivällispöytään, olisi hyvä syödä edes pieni iltapala yhdessä ja jakaa arjen kuulumisia", toteaa pääsihteeri Mirjam Kalland Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.

MLL-sivuilta voit lukea lisää arkiruokailuun liittyvistä asioista. Linkki MLL:n sivulle  ​

Yäk, en syö!


Lapset ovat usein ennakkoluuloisia uusia ruoka-aineita kohtaan. Uuden maun hyväksyminen voi tarvita useita maistamiskertoja. Lapsen kanssa on hyvä sopia, että uusia makuja maistetaan, mutta enempää ei ole pakko syödä. Kannustava ja myönteinen ilmapiiri ruokailutilanteessa auttavat lasta totuttelemaan uusiin makuihin. Onnistumisista kiitetään ja kannustetaan, mahdollisista hankaluuksista ei tehdä numeroa. Lapsen nälän ja kylläisyyden tunteita tulee kunnioittaa, eikä ruokaa pidä tuputtaa, jos lapsi ei ole nälkäinen. Ruoalla palkitseminen, lohduttaminen tai uhkailu johtaa helposti pulmalliseen syömiskäyttäytymiseen. Myönteiset ruokailutilanteet, lapsen osallistuminen ruoanlaittoon ja koettu ruokailo kehittävät lapsen ruokailutottumuksia suotuisasti. (Lähde: Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille; THL)

Lautasmalli


Aterian koostamisessa voi käyttää apuna lautasmallia. Lapsen lautasmalli on samanlainen kuin aikuisella, mutta annoskoko on pienempi. Puolet lautasesta kootaan kasviksista, neljännes on perunaa, täysjyväriisiä tai -pastaa ja viimeinen neljännes kalaa, kanaa, lihaa tai esimerkiksi palkokasveista valmistettu kasvisruoka. Ruokajuomaksi valitaan rasvatonta maitoa tai piimää. Ruoan seuraksi viipale kasvirasvalevitteellä sipaistua täysjyväleipää. Jälkiruoaksi sopivat marjat tai hedelmät sellaisenaan.​

D-vitamiini


Lapsi tarvitsee D-vitamiinia kasvuun ja luuston kehittymiseen. D-vitamiinia muodostuu iholla auringon valon vaikutuksesta. Lisäksi D-vitamiinin saannista voi huolehtia syömällä säännöllisesti kalaa sekä D-vitaminoituja maitovalmisteita ja ravintorasvoja.

Ravinnon lisäksi lapsille suositellaan D-vitamiinivalmisteiden käyttöä. 

  • ​2 viikon ikäisestä 2-vuotiaaksi asti suositellaan D-vitamiinilisää 10 µg/vrk ympäri vuoden.
  • 2–18-vuotiaille suositellaan D-vitamiinilisää 7,5 µg/vrk ympäri vuoden.

Lähde: Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille (THL)​

Vinkkejä lapsiperheen ruokailuun



Ravitsemusneuvontaa Etelä-Karjalassa


Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ravitsemusneuvontaan kuuluvat ravitsemusterapia sekä kotitalous- ja ravitsemusneuvonta. Linkki kotitalous- ja ravitsemusneuvonnan sivulle ​

Kysy ravitsemusterapeutilta ravintoon ja syömiseen liittyvistä asioista. Kysymyksiin vastaa laillistettu ravitsemusterapeutti.


Selvästi vanhempi


Jokainen aikuinen on esikuva


Lapsille mallioppiminen on tärkeää. Jokainen lapsen seurassa alkoholia käyttävä aikuinen - äiti, isä, täti tai vieras, antaa omalla käyttäytymisellään aina mallin lapselle. Siksi jokaisen aikuisen on hyvä pohtia, miten itse käyttää alkoholia lasten seurassa.

Aikuisten suhtautuminen alkoholiin välittyy seuraavalle sukupolvelle.

  • ​Miten sinä suhtaudut alkoholiin?
  • Millainen alkoholinkäyttö kuuluu perhejuhlaan ja arkeen?
  • Millaista olisi elämä ilman alkoholia?
  • Miten toivot oman lapsesi suhtautuvan aikuisena alkoholin käyttöön?
  • Minkälaisen mallin olet saanut omilta vanhemmiltasi?

Lue lisää aiheesta: linkki Lasten seurassa -sivustolle 

Muita hyödyllisiä linkkejä:


Aikuisen alkoholinkäyttö lapsen silmin


Lapsen elämässä vanhemman alkoholinkäyttö aiheuttaa usein todellisia ja käsin kosketeltavia ongelmia. Määriteltäessä vanhemman alkoholinkäyttöä lasten näkökulmasta voidaan lähteä siitä, että se on ongelma silloin, kun se häiritsee lasta jollakin tavoin tai aiheuttaa tälle kärsimyksiä.

Katso YouTube-video Lasten seurassa, linkki videoon ​

Kiitos kun välität etkä välitä!


Alkoholin välittäminen alaikäiselle on kielletty alkoholilaissa. Katso Alkon video Välittäminen ja ikärajavalvonta: linkki YouTubeen ​

Tarvitsetko apua?


Päihteisiin ja päihdeongelmiin liittyvää tietoa ja apua on tarjolla Eksoten päihdepalvelujen erityispalveluissa, jotka tuottavat ennaltaehkäiseviä, hoidollisia ja tukevia palveluja. Lue lisää Eksoten päihdepalvelujen sivuilta.

Linkki mielenterveys- ja päihdepalvelujen sivulle​ 

Lasten liikunta


Lapsen kehityksen tukemiseksi ja terveyden edistämiseksi lapsen tulisi liikkua päivässä vähintään 1–2 tuntia reippaasti. Reippaasti liikkuminen tarkoittaa punaisia poskia, sydämen sykkeen nousua ja hengästymistä. Liikkuminen voi olla omaehtoista tai ohjattua, tärkeintä on riittävä liikkeen määrä ja liikunnan ilo.

Päivittäinen liikunta on pienelle lapselle ja kouluikäiselle terveen kasvun ja kehityksen sekä hyvinvoinnin edellytys. Lapsi tarvitsee fyysistä aktiivisuutta viikon jokaisena päivänä, mieluiten useampia tunteja.

Mistä lapsen päivittäinen liikkuminen koostuu?​


Lasten ja nuorten liikkuminen koostuu useista yli 10 minuuttia kestävistä liikuntajaksoista päivän aikana. Liikkumisminuutteja kertyy pitkin päivää huomaamatta, jos lapsen liikkumista tuetaan liikuntaan sopivalla ympäristöllä ja arkiaktiivisuudella. Päivittäinen liikkuminen voi koostua omaehtoisesta sekä ohjatusta liikunnasta.

Lapsi liikkuu luonnostaan riittävästi ja ikään sopivalla tavalla, jos vain ympäristö sen sallii. Lapsen liikkumista ei yleensä tarvitse rajoittaa, vaan lapsi lepää silloin kun siihen on tarvetta.

Liikkuva lapsi ja nuori tarvitsee kehityksen tueksi ja terveyden edistämiseksi vähintään 13 tuntia liikkumista viikossa. Nuori urheilija sen sijaan tarvitsee jo noin 20 tuntia liikkumista viikossa.​​​

Linkki Kasva urheilijaksi -sivulle​ 

Lasten ja nuorten tuki- ja liikuntaelinongelmat​


Liika istuminen ja passiivinen elämäntapa johtaa myös lasten ja nuorten tuki- ja liikuntaelinongelmien lisääntymiseen. Lasten ja nuorten selkävaivat ovat selkeästi lisääntyneet 1990–2000-luvulla.

Vaikutuksia:

  • ​Päänsärky
  • Ryhtiongelmat
  • Niska-hartiavaivat
  • Alaselkävaivat
  • Ylipaino
  • II-tyypin diabetes
  • Uniongelmat
  • Masennus


Vinkkejä istumisen vähentämiseen:

  • ​Ulkoilua mahdollisimman paljon
  • Lapset osallistuvat arkiaskareisiin
  • Toimitaan mahdollisimman vähän kaukosäätimien avulla
  • Tietokone ym. pelit aktiivisiksi peleiksi, jossa lapsi joutuu liikkumaan pelatessaan
  • Mitä vähemmän lapsella on ruutuaikaa, sitä aktiivisemmin hän liikkuu
  • Lyhyet matkat pyöräillään tai kävellään autoilun sijasta
  • Koko perheen taukojumpat: Jumppa on koko perheen juttu​


Liiku lapsen kanssa hänen ikänsä ja toiveittensa mukaisesti


Toimintaleikkejä 1–3,5-vuotiaana


Yhdistä liikkumiseen satuja ja leikkejä, joiden avulla lapsi oppii tunteita ja sosiaalisia taitoja. Lapsi oppii motorisia perusvalmiuksia kuten kävelyn ja kiipeämisen. Lapsi voi toistaa samaa motorista suoritusta, tuolille kiipeämistä tai pallon heittoa, lukemattomia kertoja.​

Sääntöjä sisältäviä leikkejä 4–6-vuotiaana


Polttopallo, hippa ja muut pihaleikit sekä luistelu ovat liikunnallistenkin taitojen hiomista ja hyvää rasitusta lihaksille ja luustolle. Tässä iässä liikkeitä opitaan yhdistelemään ja lasten suoritustaso alkaa kohota.​

Paranna kestävyyttä 10–12-vuotiaana


Yli 10-vuotiaana lapsen kanssa voi lähteä pitemmälle hiihto- tai juoksulenkille, jolloin hänen kestävyys kehittyy.​

Säännöllistä liikuntaa murrosiässä


Liiku säännöllisesti nuoren kanssa. Tässä iässä vähäinen aktiivisuus tuottaa helposti liikakiloja. Nuoren hormonitoiminnan muutokset sekä lihasmassan ja raajojen kasvu nopeuttaa lapsuudessa syntyneiden liikemallien muutoksia.  Liikemallit ohjelmoituvat uudelleen ja kosketus omaan vartaloonsa säilyy paremmin.

Linkki: lue lisää lapsen liikkumisesta ja sen merkityksestä painonhallintaan​​ 

Linkki: vinkkejä perheen yhteiseen liikuntaan​ 

Linkki Etelä-Karjalan liikuntapaikkojen sivulle​ 

​Linkki lasten ja nuorten liikunnan sivulle: Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry​ 

Linkki Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n sivulle: lapset ja nuoret 

Linkki Malikkeen sivulle: toimintaa vaikeavammaisille lapsille