Lastenvalvojat

​​​​Ajan varaaminen lastenvalvojalle


Varaa aika puhelimitse lastenvalvojalle ma–pe klo 9–10 tai Eksoten sähköisen asioinnin kautta. Sähköiseen ajanvaraukseen kirjaudut pankkitunnuksillasi. Mikäli olet jo asioinut lastenvalvojalla, varaa aika samalle lastenvalvojalle asiasi hoitamisen sujuvuuden takia. Jos tarvitset tulkkia, tee ajanvaraus puhelimitse. Sähköinen ajanvaraus on käytössä Lappeenrannan ja Imatran alueilla asioiville. Kirjaa ajanvarauksen yhteydessä lisätietoihin ketä asiointi koskee ja muut huomioitavat asiat.

Sopimusasioissa vanhemmat tulevat yhdessä varatulle ajalle. Mikäli vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, voivat molemmat vanhemmat asioida oman kotikuntansa lastenvalvojalla. Ilmoita varatusta ajasta toiselle vanhemmalle. Varatun ajan perumisen tai siirtämisen voit tehdä vain puhelimitse. Peruuta aika mahdollisimman pian, jotta aikaa voidaan tarjota toiselle asiakkaalle. Muistathan ilmoittaa ajan perumisesta myös toiselle vanhemmalle, sillä peruutus koskee molempia vanhempia.

Valmistautuminen lastenvalvojan tapaamiseen ja sopimukset


Lasta koskevissa sopimusasioissa sopijaosapuolia ovat vanhemmat. Vanhempien tulee päästä yhteisymmärrykseen siitä, mitä lapsen asioista sovitaan. Lastenvalvojan rooli on vanhempien välisessä sopimusneuvottelussa valvoa lapsen etua. Lasten asioista sovittaessa lähtökohtana tulee aina olla lapsen etu. Lastenvalvoja vahvistaa vanhempien välisen sopimuksen, mikäli vanhemmat ovat sopimuksen sisällöstä yhtä mieltä ja sopimus on lapsen edun mukainen. Lastenvalvojan vahvistama sopimus on samalla tavalla täytäntöönpanokelpoinen kuin tuomioistuimen päätös, joka on saanut lainvoiman.

Lapsen asioista sopiessa vanhemmat voivat käyttää apuna ns. vanhemmuussuunnitelmaa. Suunnitelman avulla vanhemmat voivat sopia siitä, miten he eron jälkeen jakavat vanhemmuuttaan sekä vastuutaan lapsensa hyvinvointiin ja kasvatukseen liittyvissä asioissa.

Tapaamisoikeus on lapsen oikeus. Tapaamissopimuksen tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamissopimuksen tulee taata lapselle oikeus elää tasapainoista ja säännöllistä elämää. Jokainen tapaamissopimus tulee laatia lapsen yksilöllinen elämäntilanne huomioon ottaen.

Lastenvalvojan luona sopiminen on vapaaehtoista. Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen lasta koskevissa asioissa, he voivat viedä asian tuomioistuimen ratkaistavaksi. Myös tuomioistuimessa asia voidaan pääsääntöisesti ratkaista sovintomenettelyssä. Lisätietoja lapsiasioiden tuomioistuinsovittelusta saa lastenvalvojilta ja käräjäoikeudelta.

Avioliittolaki 13.6.1929/234​​​
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361​

​Elatusapu


Lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta taikka jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona. Riittävä elatus käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset.

Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksen tarpeesta elatuskykyjensä mukaisessa suhteessa. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa. Oikeusministeriö on antanut ohjeen lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi. Ohje on luonteeltaan suositus ja se on laadittu tavanomaisia elatustilanteita silmällä pitäen.

Sopimusneuvotteluiden yhteydessä lastenvalvoja voi laatia elatuslaskelman, jota vanhemmat voivat käyttää apuna sopiessaan elatusavun määrästä. Laskelman laatimista varten molempien vanhempien on täytettävä varallisuusselvityslomake sekä otettava mukaan varatulle ajalle tulo- ja menotietoja koskevine tositteineen.

Varallisuusselvityslomake.pdf
Laki lapsen elatuksesta​
Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi​

​Elatustuki


Lapselle voidaan maksaa Kelan elatustukea, mikäli elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen, elatusapu on vahvistettu täysimääräistä elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi tai jos avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu. Erotilanteessa elatustuen saamisen edellytyksenä on vahvistettu elatussopimus tai tuomioistuimen päätös elatusavusta. Lisätietoja elatustuesta saa lastenvalvojilta ja Kelalta.

Elatusapujen, korvausten ja elatustuen määrät tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin nousua vastaavasti. Vanhempien on itse huolehdittava elatussopimusten indeksitarkistusten päivityksestä.

Elatustukilaki​
Elatusapujen ja elatustukien määrät nousevat 1.1.2019.pdf

​Jos sopimus tai oikeuden päätös ei toimi

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen tai sopimuksen täytäntöönpanoa voidaan vaatia käräjäoikeudelta, mikäli päätöstä tai sopimusta ei ole noudatettu. Hakijana voi olla lapsen huoltaja, joka vaatii lapsen palauttamista itselleen tai tapaava vanhempi, joka vaatii vahvistetun tapaamisoikeuden toteuttamista. Käräjäoikeudessa asia lähetetään pääsääntöisesti täytäntöönpanosovittelun, jonka tarkoituksena on edistää vanhempien yhteistoimintaa lapsen hyvinvoinnin toteuttamiseksi sekä saada vanhemmat vapaaehtoisesti noudattamaan sopimusta tai päätöstä. Käräjäoikeus määrää tehtävää varten yhden tai useamman sovittelijan, jonka tehtävänä on selvittää vanhempia ja lasta kuulemalla, onko täytäntöönpanoon ryhtyminen lapsen edun mukaista.

Tilanteisiin, joissa lapsesta erossa asuva vanhempi ei sopimuksesta tai päätöksestä huolimatta halua tavata lasta, ei voi puuttua oikeudellisin keinoin. Näissä tilanteissa tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa ei voida pitää lapsen edun mukaisena. Mikäli 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa täytäntöönpanoa, niin käräjäoikeus ei siihen ryhdy. Lisätietoja lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanomenettelystä saa lastenvalvojilta ja käräjäoikeudelta.

Mikäli elatusvelvollinen laiminlyö vahvistetun elatusavun maksamisen, lapsen kanssa asuva vanhempi voi hakea elatustukea Kelasta. Mikäli elatusvelvollinen ei pysty maksamaan elatusapuvelkaa, hän voi neuvotella Kelan kanssa maksusuunnitelman laatimisesta tai hakea tilapäistä maksuvapautusta Kelasta. Mikäli elatusvelvollisen maksuvaikeudet pitkittyvät, hän voi ottaa yhteyttä lastenvalvojaan sen selvittämiseksi, voidaanko vahvistetun elatusavun määrää muuttaa.

​Isyyden selvittäminen


Jos lapsen äiti ei ole avioliitossa lapsen syntyessä, vahvistetaan lapsen isyys tunnustuksen perusteella tai tuomioistuimen päätöksellä. Isyys voidaan tunnustaa ennen lapsen syntymää lastenvalvojan lisäksi sen kunnan äitiysneuvolassa, jossa äidille ja miehelle on annettu raskaudenaikaisia neuvolapalveluita. Ennakkotunnustamisen yhteydessä vanhemmat voivat tehdä sopimuksen syntyvän lapsen yhteishuoltajuudesta.

Mies, joka on ennakolta tunnustanut isyytensä, voi peruuttaa tunnustamisensa ilmoittamalla siitä kirjallisesti isyyden selvittämisestä huolehtivalle lastenvalvojalle viimeistään 30. päivänä lapsen syntymästä. Tämän jälkeen tunnustaminen on vaikutukseton ja isyyden vahvistamisasia etenee lapsen synnyttyä perusmuotoiseen isyyden selvittämiseen.

Mikäli isyyttä ei ole tunnustettu ennen lapsen syntymää, voidaan isyys tunnustaa lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja selvittää myös avioliitossa syntyneen lapsen isyyden, jos lapsen äiti ja aviomies yhdessä pyytävät isyyden selvittämistä ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut lapsen syntymästä. Lastenvalvoja voi selvittää isyyden myös silloin, kun toinen mies on tunnustanut tai ilmoittanut aikovansa tunnustaa avioliiton aikana syntyneen lapsen, ja lapsen äiti ja aviomies hyväksyvät isyyden selvittämisen.  

Isyyden vahvistamisen jälkeen lapsen huoltajana on äiti. Vanhemmat voivat kuitenkin sopia, että lapsen huolto kuuluu molemmille vanhemmille yhteisesti. Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, he voivat laatia lastenvalvojan luona sopimuksen lapsen asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta.

Isyyslaki 11/2015​

Äitiyden selvittäminen

​Lastenvalvojan tehtävänä on toimittaa äitiyden selvittäminen 18 vuotta nuoremman lapsen osalta. Äitiys voidaan selvittää, jos raskaana oleva on saanut virallista hedelmöityshoitoa ja molemmilta on kirjallinen suostumus hoitoon. Lisäksi siittiöiden luovuttajalta pitää olla kielto tietojensa luovuttamisesta. Selvittäminen koskee 1.4.2019 jälkeen aloitettuja hedelmöityshoitojen tuloksena alkanutta raskautta.

Äitiyslain mukainen äitiyden selvittäminen, vahvistaminen ja kumoaminen tapahtuvat soveltuvin osin isyyslain mukaisia menettelyjä noudattaen. Raskaana olevan naispuolinen kumppani voi tunnustaa lapsen ennen lapsen syntymää terveydenhoitajalle tai kätilölle sen kunnan äitiysneuvolassa tai neuvolapalveluja kunnan toimeksiannosta tuottavassa yksityisessä terveydenhuollon toimintayksikössä, jossa perheelle on annettu raskaudenaikaisia neuvolapalveluja. Tunnustamislausuma voidaan antaa myös synnyttävän henkilön kotikunnan lastenvalvojalle raskauden aikana tai lapsen synnyttyä. Tunnustuslausuma annetaan henkilökohtaisesti ja siten, että sekä tunnustaja että synnyttävä henkilö ovat yhtä aikaa läsnä.

Lapsen synnyttänyt äiti, tunnustaja tai henkilö, joka katsoo olevansa tunnustajan sijasta lapsen vanhempi voi viimeistään 30. päivänä lapsen syntymästä ilmoittaa lastenvalvojalle käsityksensä, että äitiyden tunnustanut ei ole lapsen äiti.

Jos lapsen synnyttäneelle on annettu hedelmöityshoidossa annetun lain (1237/2006) 1§:ssä tarkoitettua hedelmöityshoitoa ja lapsi on syntynyt hoidon tuloksena, naisen, joka yhteisymmärryksessä lapsen synnyttäneen kanssa antoi suostumuksen hedelmöityshoitoon, voidaan vahvistaa lapsen synnyttäneen ohella lapsen äidiksi. Vahvistusta ei voida kuitenkaan antaa, jos isyys on isyyslain (11/2015) mukaisesti todettu tai vahvistettu tai se voidaan todeta tai vahvistaa.​

Äitiyslaki 253/2018​

Tapaamispaikkatoiminta

Perheoikeudellisen yksikön Tapaamispaikassa toteutetaan valvottuja ja tuettuja tapaamisia sekä valvottuja vaihtoja. Lastenvalvoja tekee palvelusta päätöksen perustuen joko vanhempien väliseen sopimukseen tai käräjäoikeuden päätökseen. Päätökset palvelusta tehdään aina määräaikaisina. Palvelun tuottamiseen tulee olla erityiset perusteet. Muille kuin Eksoten palveluita käyttäville yhteydenotot tiimivastaavaan 
puh. 040 755 5436.​

​Tapaamispaikka Myllytupa
​Kotimäenkatu 6 B 1, ​53550 Lappeenranta
Tapaamispaikkavastaavat Teija Turunen-Iloani ja Sari Suikkanen​​
puh. 040 651 1607

Tapaamispaikka Myllytupa -esite.pdf​​



Share