Tietoa koronarokotteista

​​​​​​(Päivitetty 21.8​.​2021)​​​​

​Mitä​​ rokotteita Eksotella ja Suomessa tällä hetkellä käytetään?


Eksote käyttää tällä hetkellä koronarokotuksissa kolmea erilaista rokotetta. BioNTech-Pfizerin rokote on kauppanimeltään Comirnaty, Modernan rokote on kauppanimeltään Spikevax  (Covid-19 Vaccine Moderna on vanha nimi) ja AstraZenecan rokote on kauppanimeltään Vaxzevria. 

 
BioNTech-Pfizerin ja Modernan rokotteet ovat uudentyyppisiä mRNA-rokotteita.
THL:n sivuilta löydät lisätietoja mRNA-rokotteista
AstraZenecan rokote on adenovirusvektorirokote. 

​Voinko valita rokottee​n itse? Mitä koronarokotteita eri ikäisille annetaan?​

  
- 12 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat (rokotteena Pfizer/BionTech tai Moderna)
- 65 vuotta täyttäneet voivat valita mRNA-rokotteen tai AstraZenecan rokotteen. Valinta tehdään aikaa varatessa. 
 ​
Koronarokotteita annetaan eri ikäryhmille seuraavasti:

Alle 65-vuotiaat:

  • Alle 65-vuotiaan uusi rokotussarja aloitetaan aina mRNA-rokotteella eli Biontech-Pfizerin tai Modernan rokotteella.
  • Alle 65-vuotiaalle annetaan myös toisena rokoteannoksena aina mRNA-rokotetta. Näin toimitaan myös siinä tapauksessa, että henkilö on saanut ensimmäisenä rokoteannoksena adenovirusvektorirokotetta eli AstraZenecan rokotetta.
  • ​Alle 65-vuotias ei voi halutessaankaan saada adenovirusvektorirokotetta.

65 vuotta t​äyttäneet:

  • 65 vuotta täyttänyt voi saada mitä tahansa Suomessa käytettävää koronarokotetta, eli Biontech-Pfizerin tai Modernan mRNA-rokotetta tai AstraZenecan adenovirusvektorirokotetta. Hän saa toisena rokoteannoksena lähtökohtaisesti samaa rokotevalmistetta kuin ensimmäisenä rokoteannoksena.
    • 65 vuotta täyttäneet henkilöt, ketkä ovat saaneet ykkösrokotteena AstraZenecan rokotteen, saavat siten ensisijaisesti tehosterokotteena AstraZenecan.
  • 65 vuotta täyttänyt voi valita rokotussarjaa aloitettaessa, annetaanko hänelle mRNA-rokotetta vai AstraZenecan adenovirusvektorirokotetta. Rokotettavan ei ole kuitenkaan mahdollista valita, kumpaa Suomessa käytettävää mRNA-rokotetta rokotuksessa käytetään.​
  • ​Jos 65 vuotta täyttänyt on saanut ensimm​äisenä rokotusannoksena AstraZenecan rokotetta ja hän kieltäytyy ottamasta toisella rokotuskerralla AstraZenecan rokotetta, hän voi saada sen sijaan mRNA-rokotetta. Rokotettavan ei ole mahdollista valita, kumpaa Suomessa käytettävää mRNA-rokotetta rokotuksessa käytetään.

Tästä linjauksesta poiketaan ainoastaan siinä tapauksessa, että tietyn rokotevalmisteen antamiselle on lääketieteellinen este. Sellainen voi olla esimerkiksi allergia jollekin rokotteen ainesosalle tai ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen saatu vakava allerginen reaktio.

Rokotuksen ottaminen on aina vapaaehtoista.

 
Rokotevalikoima laajenee mahdollisesti myöhemmin, mikäli uudet rokotteet saavat myyntilupia Euroopassa.​

 

​Mitä minun tarvitsee tietää AstraZenecan rokotteesta?​​


 
THL on päättänyt, että AstraZenecan koronavirusrokotetta annetaan vain 65 vuotta täyttäneille. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti AstraZenecan rokotetta ei anneta niille 65 vuotta täyttäneille, jotka ovat aikaisemmin sairastaneet sinustromboosin eli aivolaskimotukoksen tai hepariinihoitoon liittyvän trombosytopenian (HIT). Aikaisemmin sairastettu aivoinfarkti, aivoverenvuoto tai lukinkalvonalainen vuoto ei ole este rokotteen antamiselle. Myöskään aikaisemmin sairastettu keuhkoembolia tai syvä laskimotukos esimerkiksi alaraajoissa ei ole este rokottamiselle.​ 

 

 

​Milloin ensimmäinen ja toinen rokoteannos annetaan? 


Ja miksi koronarokotteiden annosväli on Suomessa pidempi kuin monessa muu​​ssa maassa?​ 

Kaikki Suomessa tällä hetkellä käytössä olevat koronarokotteet vaativat kaksi rokoteannosta eli kaksi pistoskertaa. Suomessa mRNA-rokotteiden annosväli on 8 – 12 viikkoa ja AstraZenecan adenovirusvektorirokotteen annosväli 8 – 12 viikkoa. 

Rokotuksen antama suoja rokotetulle on tyypillisesti parempi silloin, kun annosväliä pidennetään. Se johtuu siitä, että elimistön immuunivaste kypsyy ja pystyy tuottamaan paremmin virukseen tarrautuvia vasta-aineita ja riittävästi T-muistisoluja  eli puolustajasoluja. T-muistisolujen avulla rokotettu on paremmin suojassa vakavalta taudilta, kun hän kohtaa viruksen seuraavan kerran.

Toisaalta pidempi annosväli mahdollistaa sen, että rokotusta voidaan tarjota nopeasti entistä useammalle, vaikka rokotteita on saatavilla rajoitetusti. Näin voidaan estää mahdollisimman monia koronaviruksen aiheuttamia vakavia tautitapauksia ja kuolemia.

AstraZenecan toinen rokoteannos on mahdollista antaa jo kahdeksan viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta, sillä lyhyempi annosväli ei tämän rokotteen kohdalla hidasta rokotusten etenemistä väestötasolla. 

mRNA-rokotteiden 8 –12 viikon annosvälistä voidaan poiketa vain lääketieteellisistä syistä esimerkiksi ennen syöpähoitojen aloittamista, pernan poistoa tai silloin, kun ihmisen immuunipuolustus on hyvin vajavainen. Annosvälistä voidaan poiketa myös hyvin perustelluista yksilöllisistä syistä. Tällainen syy ei kuitenkaan ole esimerkiksi vapaa-ajan matkustaminen.​

Koronan sairastaneiden rokotus

Aiemmin sairastettu koronavirustauti ei estä rokotuksen antamista. Sairastettu tauti suojaa valtaosaa ainakin 6 kuukauden ajan. Tämän takia sairastetun koronavirustaudin jälkeen rokottamisella ei ole kiirettä. Yleensä koronavirusrokote kannattaa antaa noin 6 kuukautta sairastetun koronavirustaudin jälkeen. Immuunipuutteisilla ja iäkkäillä sairastetun taudin antama suoja voi olla heikompi. Heidän kohdallaan harkitaan tapauskohtaisesti, onko rokote syytä antaa jo aiemmin. Esim. syvästi immuunipuutteinen hekilö tai biologista reumalääkettä käyttävä voi saada rokotteen. 3 kk kuluttua positiivisesta koronatestistä.

Jos rokotettava saa koronavirustaudin ensimmäisen ja toisen rokoteannoksen välisenä aikana, noudatetaan samaa yllä olevaa periaatetta. 

Pitkittyneistä COVID-19 -oireista kärsivän voi myös rokottaa. Rokotusta kannattaa kuitenkin siirtää, jos henkilö on hyvin heikkokuntoinen, aktiiviset tutkimukset ovat kesken tai oireet ovat juuri pahentuneet.  Näin tehdään, jotta pitkittyneen COVID-19 -taudin oireita ei sekoitettaisi rokotteen aiheuttamiksi. 



Lisätietoja: THL / Oma koronarokotus: miten, miksi ja milloin?


 

​Lisätietoja​​



Share