Tietoa koronarokotteista

​​​​​​(Päivitetty 5.1​.​2022)​​​​

​Mitä​​ rokotteita Eksotella ja Suomessa tällä hetkellä käytetään?


Eksote käyttää tällä hetkellä koronarokotuksissa kolmea erilaista rokotetta. BioNTech-Pfizerin rokote on kauppanimeltään Comirnaty, Modernan rokote on kauppanimeltään Spikevax  (Covid-19 Vaccine Moderna on vanha nimi) ja Janssen adenovirusvektorirokote, Covid-19 Vaccine Janssen. 

 
BioNTech-Pfizerin ja Modernan rokotteet ovat uudentyyppisiä mRNA-rokotteita.
THL:n sivuilta löydät lisätietoja mRNA-rokotteista
Janssen rokote on adenovirusvektorirokote. 

​Voinko valita rokottee​n itse? Mitä koronarokotteita eri ikäisille annetaan?​

  
- 5 - 11 vuotiaat voivat saada tälle ikäryhmälle tarkoitetun Pfizer/BionTech rokotteen.
- 12 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat tytöt / naiset voivat saada Pfizer/BionTechin tai Modernan rokotteen.
- 12 - 29 vuotta täyttäneet pojat / miehet voivat saada Pfizer/BionTech rokotteen.
- 30 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat miehet voivat saada Pfizer/BionTechin  tai Modernan rokotteen.
- Yli 18- vuotiaat voivat saada Janssenin rokotteen, mikäli lääkäri on todennut ettei henkilöä voida rokottaa mRNA-rokotteella.
- Rokotetta ei voi itse valita.

Lisätietoja: Usein kysyttyä Eksoten koronarokotuksista


Tästä linjauksesta poiketaan ainoastaan siinä tapauksessa, että tietyn rokotevalmisteen antamiselle on lääketieteellinen este. Sellainen voi olla esimerkiksi allergia jollekin rokotteen ainesosalle tai ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen saatu vakava allerginen reaktio.

Rokotuksen ottaminen on aina vapaaehtoista.

 
Rokotevalikoima laajenee mahdollisesti myöhemmin, mikäli uudet rokotteet saavat myyntilupia Euroopassa.​
 
AstraZenecan koronavirusrokotetta ei ole enään Suomessa käytössä.
             
       

​Milloin ensimmäinen ja toinen ja kolmas rokoteannos annetaan? 


Ja miksi koronarokotteiden annosväli on Suomessa pidempi kuin monessa muu​​ssa maassa?​ 

Kaikki Suomessa tällä hetkellä käytössä olevat koronarokotteet vaativat kaksi rokoteannosta eli kaksi pistoskertaa. Suomessa mRNA-rokotteiden annosväli on 6 – 12 viikkoa.
 
Vaikeasti immuunipuutteisten kolmas rokotus annetaan vähintään 2 kuukautta (60pv) toisen rokotuksen jälkeen. Kolmas rokotus 60 vuotta täyttäneille sekä 18 vuotta täyttäneille lääketieteelliseen riskiryhmiin kuuluville kun toisesta rokotuksesta on kulunut aikaa 3 - 4 kuukautta. Kolmas rokotus alle 60 vuotiaille 5 – 6 kuukautta toisen rokotuksen jälkeen.

Rokotuksen antama suoja rokotetulle on tyypillisesti parempi silloin, kun annosväliä pidennetään. Se johtuu siitä, että elimistön immuunivaste kypsyy ja pystyy tuottamaan paremmin virukseen tarrautuvia vasta-aineita ja riittävästi T-muistisoluja  eli puolustajasoluja. T-muistisolujen avulla rokotettu on paremmin suojassa vakavalta taudilta, kun hän kohtaa viruksen seuraavan kerran.

Toisaalta pidempi annosväli mahdollistaa sen, että rokotusta voidaan tarjota nopeasti entistä useammalle, vaikka rokotteita on saatavilla rajoitetusti. Näin voidaan estää mahdollisimman monia koronaviruksen aiheuttamia vakavia tautitapauksia ja kuolemia.

mRNA-rokotteiden 6 –12 viikon annosvälistä voidaan poiketa vain lääketieteellisistä syistä esimerkiksi ennen syöpähoitojen aloittamista, pernan poistoa tai silloin, kun ihmisen immuunipuolustus on hyvin vajavainen. Annosvälistä voidaan poiketa myös hyvin perustelluista yksilöllisistä syistä. Tällainen syy ei kuitenkaan ole esimerkiksi vapaa-ajan matkustaminen.​


Janssenin perusrokotussarjaan kuuluu yksi annos. Kaikille Janssenin rokotteen saaneille suositellaan tehosteannosta 2 kuukauden kuluttua ensimmäisestä annoksesta.
Tehosteannosta suositellaan, sillä yhden annoksen suojateho voi ajan myötä heikentyä kuten muillakin koronarokotteilla.

Koronan sairastaneiden rokotus

Aiemmin sairastettu koronavirustauti ei estä rokotuksen antamista. Sairastettu tauti suojaa valtaosaa ainakin 6 kuukauden ajan. Tämän takia sairastetun koronavirustaudin jälkeen rokottamisella ei ole kiirettä. Yleensä koronavirusrokote kannattaa antaa noin 6 kuukautta sairastetun koronavirustaudin jälkeen. Immuunipuutteisilla ja iäkkäillä sairastetun taudin antama suoja voi olla heikompi. Heidän kohdallaan harkitaan tapauskohtaisesti, onko rokote syytä antaa jo aiemmin. Esim. syvästi immuunipuutteinen hekilö tai biologista reumalääkettä käyttävä voi saada rokotteen. 3 kk kuluttua positiivisesta koronatestistä.

Jos rokotettava saa koronavirustaudin ensimmäisen ja toisen rokoteannoksen välisenä aikana, noudatetaan samaa yllä olevaa periaatetta. 

Pitkittyneistä COVID-19 -oireista kärsivän voi myös rokottaa. Rokotusta kannattaa kuitenkin siirtää, jos henkilö on hyvin heikkokuntoinen, aktiiviset tutkimukset ovat kesken tai oireet ovat juuri pahentuneet.  Näin tehdään, jotta pitkittyneen COVID-19 -taudin oireita ei sekoitettaisi rokotteen aiheuttamiksi. 



Lisätietoja: THL / Oma koronarokotus: miten, miksi ja milloin?


 

​Lisätietoja​​



Share