Lasten ja nuorten koronarokotukset


​(27​.8.2021)

Tällä sivulla käsitellään erityisesti 12–15 -vuotiaiden koronarokottamiseen liittyviä asioita.

Missä rokotuksia annetaan?​​

12–​15 -vuotiaille rokotuksia annetaan sekä Eksoten rokotuspisteillä, että eteläkarjalaisilla kouluilla. Walk in -päivistä ja erilaisista pop-up-rokotuksista tiedotetaan koronarokotusten etusivulla. Walk in -päiviin voi tulla hakemaan 1-rokotuksia ilman ajanvarausta. Pop-up-rokotuksilla tarkoitetaan erikseen valikoiduissa paikoissa järjestettäviä rokotuksia.

Taipalsaarella kouluilla annettavat rokotukset alkoivat 25.8. 

Parikkalassa rokotukset alkavat 30.8., Lemillä ja Savitaipaleella 31.8., Rautjärvellä 1.9., Ruokolahdella ja Luumäellä 2.9.

Lappeenrannassa Joutsenon koululla rokotukset alkavat 30.8, Sammonlahden koululla 2.9, Kesämäen koululla 3.9., Lauritsalan koululla 7.9. ja Myllymäen koululla 9.9.

Imatralla Kosken koulukeskuksella rokotukset alkavat 30.8., Mansikkalan koulukeskuksella 31.8. ja Vuoksenniskan koulukeskuksella 1.9.

Rokotuksia jatketaan kouluilla niiden kanssa sovittujen aikataulujen mukaisesti vielä viikoilla 37 ja 38.

Miten rokotukseen saa varattua ajan?

      
Kouluterveydenhoitajat tiedottavat alueellisista rokotusjärjestelyistä kouluilla Wilman kautta. Rokotuksiin tullaan kouluterveydenhoitajalta saatujen ohjeiden mukaisesti. Eri alueilla / kouluilla voi olla erilaiset käytännöt.

Koronarokotuksiin voi edelleen tulla myös muille Eksoten rokotuspaikoille joko ajanvarauksella tai ilman. Walk in -rokotukseen ei tarvitse varata aikaa. Näistä tiedotamme Koronarokotuksen etusivulla Tiedossa olevat walk in -rokotukset kohdassa.

Mikäli haluaa lapselle tai nuorelle varata ajan, tulee soittaa Eksoten rokotusneuvonnan numeroon. Eksoten koronarokotusneuvonta ja -ajanvaraus puhelin palvelee maanantaista perjantaihin kello 9–16 numerossa 05 352 2355. Neuvontanumerosta saat yleistä neuvontaa Eksoten alueen koronarokotuksista.

Rokotukset alkavat kouluilla, joten Eksote ei avaa sähköistä ajanvarausta alle 16-vuotiaille. Mikäli lapsi on yli 16-vuotias ja hänellä on pankkitunnukset, voi hän varata ajan Eksoten asiointipalvelusta itse.​

​Kuka päättää lapsen tai nuoren rokottamisesta​?

​​
Terveydenhuollossa alaikäinen voi päättää hoidostaan, myös rokotusten ottamisesta silloin, kun hän on kehitystasonsa mukaisesti siihen kykenevä (Potilaslaki 7 §). Jos nuori ei kykene tai halua päättää rokotuksestaan itse, rokottamiseen kysytään suostumusta huoltajilta. Jos nuorella on useampi kuin yksi huoltaja, suostumus tarvitaan kaikilta huoltajilta. Alaikäisen päätöskyvyn arvioi terveydenhuollon ammattihenkilö.

Potilaslaissa ei ole asetettu mitään varsinaista ikärajaa alaikäisen itsemääräämisoikeudelle. Ratkaisevaa on, kykeneekö nuori ymmärtämään hoidon tai siitä kieltäytymisen merkityksen ja vaikutuksen terveydelleen. 
 
Jotta lapsi tai nuori voi antaa pätevän suostumuksen rokottamiseensa, hänen pitää saada riittävästi ja ymmärrettävällä tavalla tietoa mm. koronavirustaudista, koronarokotuksesta ja koronarokotuksen mahdollisista haittavaikutuksista. Rokottaja arvioi tiedon- ja keskustelutarpeen laajuutta ja sisältöä lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Hänen tehtävänään on arvioida, kykeneekö lapsi tai nuori tekemään tässä asiassa itsenäisen päätöksen. Lapsen tai nuoren suostumuksen tulee olla vapaaehtoinen ja hänellä tulee olla yllä kuvattu kyky suostumuksen antamiseen.

12–15 -vuotiaan tulee täyttää Nuoren suostumus koronarokotukseen.pdf -lomake.

Mitä rokotteita käytetään?


Rokotukset annetaan lapsille ja nuorille käytettäväksi hyväksytyillä Pfizerin ja Modernan valmisteilla. 

Alle 18–vuotiaille tarjotaan Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta tai Modernan Spikevax -rokotetta, sillä niillä on ehdollinen myyntilupa 12–17-vuotiaiden rokottamiseen. Lasten ja nuorten rokotukset näillä rokotteilla ovat jo alkaneet laajasti Yhdysvalloissa, Kanadassa sekä useissa Euroopan maissa.  

Rokotetta annetaan yhteensä kaksi annosta. Toinen annos annetaan pääsääntöisesti 8–12 viikkoa ensimmäisen annoksen jälkeen. 

Lisätietoja rokotteista: THL/ mRNA-rokotteet

Saako kaikki 2009 syntyneet rokotuksen?​​

​​

Rokotus voidaan antaa vain jo 12 vuotta täyttäneille. Jos oppilas täyttää 12 vuotta vasta myöhemmin tänä vuonna, saa koronarokotuksen vasta 12 vuotta täytettyään. Rokotusohjeet voi kysyä omalta kouluterveydenhoitajalta.

Hyötyykö terve 12–15-vuotias koronarokotuksesta?

Koronatauti on lapsilla ja nuorilla yleensä lievä. Tiedetään, että riskiryhmiin kuuluvilla nuorilla vakava tauti on yleisempi kuin muilla saman ikäisillä. Harvinaisissa tapauksissa koronavirus voi kuitenkin aiheuttaa myös terveelle nuorelle vakavan koronataudin tai jälkitaudin. Nuorilla on raportoitu myös pitkäkestoisia oireita koronataudin jälkeen, mutta aiheesta on vasta vähän tutkimustietoa.

Koronarokotus vähentää viruksen tarttumista ihmisestä toiseen. Siksi rokotusten avulla on myös mahdollista lieventää erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rajoitusten tarvetta. Esimerkiksi koulunkäyntiin ja harrastuksiin kohdistuvat rajoitukset vaikuttavat lasten hyvinvointiin voimakkaasti.

Rokotus on kaikille vapaaehtoinen.

Ovatko koronarokotteet turvallisia?

​​
– Suomessa on rokotettu yli 20 000 12–15 -vuotiasta. Fimealta saatujen tietojen mukaan näistä on tehty yhteensä 26 haittavaikutusilmoitusta, joista kuudessa haitta on ilmoitettu vakavaksi ja näistä yksi on johtanut sairaalahoitoon. Pääsääntöisesti rokotteet aiheuttavat tälle ikäryhmälle samanlaisia paikallisoireita, kuin aikuisille. Voi ilmetä rokotuskohdan punotusta, kutinaa, käden kipua, kuumetta tai pahoinvointia, kertoo Eksoten terveyspalvelujen johtaja Tuula Karhula.

Paikallis- ja yleisoireet alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta. Ne menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa. Niitä voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeellä, kuten ibuprofeenilla, naprokseenilla tai parasetamolilla. Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia.

Koronarokotus vähentää viruksen tarttumista ihmisestä toiseen. Siksi rokotusten avulla on myös mahdollista lieventää erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rajoitusten tarvetta.

– On ymmärrettävää, että uusi rokote herättää huolta. Näitä lapsille ja nuorille annettavia mRNA-rokotteita on kuitenkin annettu nyt miljoonia annoksia ympäri maailmaa. Tutkimuksia on tehty ja niitä tehdään koko ajan lisää, hyötyjä ja haittoja arvioidaan tutkittuun tietoon pohjautuen, kertoo Karhula.

– Rokotuskeskustelu menee turhaan ääripäiden väliseksi taisteluksi. Useimmiten rokotteen turvallisuutta pohtivat ovat ihan tavallisia vanhempia tai lapsia. Tärkeää olisi, että juuri heillä olisi mahdollisuus tehdä päätös rokottamisesta tai rokottamatta jättämisestä luotettavaan tietoon nojaten. Tietoa kannattaa hakea THL:n sivuilta ja tutustua myös lähteisiin, jotka THL:nkin sivuilla mainitaan, neuvoo Karhula.​

Miten lapsen tai nuoren kanssa olisi hyvä keskustella koronarokotuksista?​​


Omien perheenjäsenten kanssa on hyvä keskustella rokottamisesta neutraalisti. 
Terveydenhuollossa alaikäinen voi päättää hoidostaan, myös rokotusten ottamisesta silloin, kun hän on kehitystasonsa mukaisesti siihen kykenevä (Potilaslaki 7 §). Potilaslaissa ei ole asetettu mitään varsinaista ikärajaa alaikäisen itsemääräämisoikeudelle. Ratkaisevaa on, kykeneekö nuori ymmärtämään hoidon tai siitä kieltäytymisen merkityksen ja vaikutuksen terveydelleen. 
 
Jotta lapsi tai nuori voi antaa pätevän suostumuksen rokottamiseensa, hänen pitää saada riittävästi ja ymmärrettävällä tavalla tietoa mm. koronavirustaudista, koronarokotuksesta ja koronarokotuksen mahdollisista haittavaikutuksista.

Koronarokottamisesta voi keskustella myös rokottajan kanssa ja omat huolet onkin hyvä tuoda esiin. Rokottaja voi keskustella rokotteista ja rokottamiseen liittyvistä asioista rokotettavan tai hänen vanhempansa kanssa. Rokottaja pystyy tarvittaessa kertomaan, mitä rokottamattomuus tarkoittaa yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa myös antaa rokottamiseen ja rokotustilanteisiin liittyviä ohjeita​.


Koronapandemia on saanut liikkeelle valtavan määrän disinformaatiota eli virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa. Perheissä voi olla tarpeellista käsitellä medialukutaidon ja mediakriittisyyden aihepiirejä. Esimerkiksi valheellisia, aidolta näyttäviä tilastoja liikkuu tällä hetkellä nuorten suosimilla sosiaalisen median alustoilla.

THL: https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet-ja-uutiset/naista-merkeista-tunnistat-vaaran-tiedon-verkossa

Koronaviruspandemia on johtanut disinformaation ja valeuutisten leviämiseen, mikä heikentää viruksen vastaisten toimien tehoa.​ Lisätietoja: Euroopan parlamentti ​/ Disinformaatio​

Eksote pyytää sekä perheitä, että koulujen henkilökuntaa tarkkailemaan mahdollista painostamista suuntaan tai toiseen. Lapsilla ja nuorilla tulisi olla mahdollisuus päättää rokotuksestaan ilman lähipiirin painostamista.​

Kouluja kehotetaan toimimaan koronarokotus-aiheen käsittelyssä Opetushallituksen linjauksen mukaan. https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-koronarokotuksia-kasitellaan-opetuksessa-ja-voiko-nuori-paattaa-itse

 

THL webinaari YouTubessa​​


THL järjesti 12.8.2021 webinaarin: Kysy 12–15-vuotiaiden koronarokotuksista!  

https://www.youtube.com/watch?v=ARlLV386YLY

THL:n webinaarissa on tietoa pitkittyneistä koronaoireista, lasten ja nuorten osuudesta haittavaikutusilmoituksista sekä tilastotietoa lasten sairastumisesta ja tehohoidon tarpeesta Suomessa. Webinaarissa myös myokardiittiin liittyvää tietoa.

Usein kysyttyjä kysymyksiä


Tiedetäänkö koronarokotteista tarpeeksi, jotta nuorten rokottaminen on turvallista?  
THL/ Viisi kysymystä ja vastausta nuorten koronarokotuksista

 
Mistä 12–15-vuotiaille annettavat koronarokotteet tulevat?
THL/ Viisi kysymystä ja vastausta nuorten koronarokotuksista

Miksi koronarokotteista on tehty Suomessa paljon haittailmoituksia? Pystytäänkö kaikki ilmoitukset käsittelemään?​ THL/ Viisi kysymystä ja vastausta nuorten koronarokotuksista

S
aako nuori koronarokotuksen syntymävuoden vai syntymäpäivän perusteella? THL/ Viisi kysymystä ja vastausta nuorten koronarokotuksista




Share