Tietoa koronasta

​​​

​Korona​virus

​​

Mikä korona​​​virus on?


Koronavirukset ovat ryhmä yleisiä viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. Ihmisillä hyvin yleiset koronavirukset aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystietulehduksen. Koronavirusinfektioita esiintyy ympäri vuoden, mutta erityisesti syksyllä ja talvella. Vakavia, jopa kuolemaan johtavia infektioita, ovat aiheuttaneet SARS, MERS sekä SARS-CoV-2, uusi koronavirus.

Lisätietoja: THL / Koronavirukset​

Mitä tarkoittaa muuntu​nut koronavirus?


Viruksille on tyypillistä, että ne muuntuvat. Muuntuneet virukset saattavat poiketa ominaisuuksiltaan, esim. tartuttavuudeltaan, aiemmin levinneestä viruskannasta. Maailmalla kiertää tällä hetkellä useita eri koronaviruksen muunnoksia.

Lisätietoja: THL / Tilannekatsaus koronaviruksesta sekä THL / Muuntuneet koronavirukset ​


Mitä oireita koronavirus ​​voi aiheuttaa?


Uusi koronavirus aiheuttaa äkillisen hengitystieinfektion. Taudinkuva voi vaihdella lähes oireettomasta taudista vakavaan tautiin. Oireet voivat myös vaihdella taudin edetessä. Oireita voivat olla päänsärky, haju- tai makuaistin häiriöt, nuha, nenän tukkoisuus, yskä, hengenahdistus, voimattomuus, väsymys, lihaskivut, kurkkukipu, kurkun karheus, kuume, pahoinvointi, oksentelu ja/tai ripuli. Pelkästään oireiden perusteella ei voi päätellä, onko hengitystietulehduksen aiheuttaja koronavirus vai joku muu virus tai bakteeri.

Lisätietoja: THL / Oireet ja hoito – koronavirus​


Miten koronavirus tar​ttuu?


Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii tai aivastaa. Lähikontaktissa korona voi tarttua myös kosketuksen välityksellä, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen. Koronavirus voi tarttua myös ilmavälitteisesti eli pienten aerosolien muodossa, mikäli sisätiloissa on heikko ilmanvaihto.

Lisätietoja: THL / Koronaviruksen tarttuminen ja itämisaika​ 

​​

Kauanko aikaa kuluu tartunnasta ensioireiden alkuun?


Itämisajaksi kutsutaan aikaa tartunnasta ensioireiden alkuun. Koronavirustaudin itämisajaksi on arvioitu 1–14 päivää, yleisimmin oireet ilmaantuvat noin 4–5 päivää tartunnasta.

Lisätietoja: THL / Koronaviruksen tarttuminen ja itämisaika ​


Kuink​​a kauan henkilö on tartuttava?


Nykytiedon mukaan koronavirustautiin sairastunut henkilö on tartuttavimmillaan oireisen taudin alussa ja juuri ennen oireiden alkua. Tartuttava aika kestää lieväoireisessa koronavirustaudissa noin viikon ja vakavimmissa tautimuodoissa jopa kaksi viikkoa.

Tartunnan saanut henkilö voi levittää virusta eteenpäin jo 1–2 vuorokautta ennen oireiden alkamista. Myös oireeton henkilö saattaa toimia tartunnanlähteenä.  WHO:n mukaan valtaosan tartunnoista aiheuttavat kuitenkin oireiset henkilöt.

Lisätietoja: THL / Koronaviruksen tarttuminen ja itämisaika ​

Koronavirukselta suojautuminen, suositukset ja rajoitukset​​​


Mi​ksi Suomessa asetetaan erilaisia rajoituksia valtakunnallisesti ja alueellisesti?


Rajoituksilla pyritään vähentämään ihmisten välisiä kohtaamisia. Tämä on varmin keino vähentää tartuntoja ja taudin leviämistä. Kun tartuntoja on paljon, on vaarana, että kaikki eivät saa tarvitsemaansa hoitoa.

Rajoitusten tarkoituksena on, että Suomi selviää kriisistä mahdollisimman vähin vaurioin. Toimilla pyritään suojelemaan kaikkien ja erityisesti haavoittuvimpien terveyttä. Rajoituksissa huomioidaan niiden vaikutukset epidemiatilanteeseen, talouteen ja ihmisten hyvinvointiin.

Lisätietoja: Valtioneuvosto / Rajoitukset ja suositukset koronaepidemian aikana ​ 

​​Kuka valvoo rajoituksia​?


Tartuntatautien torjunta on osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Viranomaisten vastuut ja keskinäinen yhteistyö on määritelty tartuntatautilaissa 1227/2016. Lakia täydentää valtioneuvoston asetus tartuntataudeista. Lisätietoja: Valtioneuvosto / Suositukset ja rajoitukset > ​Toimet ja toimivaltainen viranomainen​

Havaituista rajoitusten laiminlyönnistä voi ilmoittaa siihen kuntaan, jossa toiminnanharjoittaja toimii tai jossa tapahtuma järjestetään. Lisätietoja alueen kaupunkien ympäristötoimien sivuilta:
Jos herää huoli kouluympäristön turvallisuudesta, ensisijaisesti kannattaa olla yhteydessä koulun johtoon tai kunnan opetustoimeen.​

Aluehallintovirasto valvoo tartuntatautilain väliaikaisen muutoksen mukaisesti sitä, että ravintolat noudattavat voimassa olevia vaatimuksia ja rajoituksia. Ravintoloiden tilapäistä sulkemista valvoo poliisi. Sulkemiseen liittyvät yhteydenotot tehdään poliisille. Jos asiakas havaitsee ravintolan toimivan määräysten vastaisesti, ensin kannattaa pyytää ravintolan henkilökunnalta nähtäväksi suunnitelma, jossa on kuvattu, kuinka ravintolan toiminnassa on huomioitu toiminnan rajoitukset ja vaatimukset hygieniajärjestelyistä koronavirustartuntojen estämiseksi. Aluehallintovirasto tekee valvontaa pääosin ilmoitusten perusteella keskittyen vakavimpiin rikkomuksiin. Yhteydenotot pyydetään alueellisesti alkoholihallinnon sähköpostiosoitteeseen:  Etelä-​Suomi: alkoholihallinto.etela@avi.fi

Hoivakotien omavalvonta on keskeistä myös koronaepidemian aikana. Valvonta muodostuu palvelun tuottajan omavalvonnasta, järjestämisvastuussa olevan kunnan tekemästä valvonnasta ja aluehallintoviraston ja Valviran tekemästä valvonnasta kuten normaalioloissakin. 

Poliisi valvoo yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Poliisi voi puuttua selkeisiin aluehallintoviraston määräämien kokoontumisrajoitusten rikkomuksiin ja tarvittaessa muihinkin kokoontumisiin, jos niistä aiheutuu vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Lisätietoja: Aluehallintovirasto / Usein kysyttyjä kysymyksiä koronaviruksesta​


Mitä tarkoittavat epidemiologiset vaiheet ja toimenpidetasot?


Koronavirusepidemia luokitellaan hallituksen hybridistrategian toimintasuunnitelmassa kolmeen epidemiavaiheeseen. Luokittelun avulla arvioidaan suositusten ja rajoitusten tarvetta sekä kohdentamista Suomessa. 

Hybridistrategian päivitettyä toimintasuunnitelmaa täydennettiin 26.1.2021 kolmella uudella toimenpidetasolla. Niiden tarkoituksena on torjua epidemian kiihtyminen uudelleen ja estää virusmuunnosten leviäminen. Täydennys tehtiin, koska epidemian kiihtyminen on edelleen mahdollista ja Suomessa on havaittu uusi virusmuunnos. Jos virusmuunnokset yleistyvät, se voi aiheuttaa selvästi aiempaa nopeammin leviävän epidemian.

Lisätietoja: Valtioneuvosto / Koronavirusepidemian vaiheet ja torjuntatoimien tasot ​


Miksi koronav​irukselta pitää suojautua?


Toimintasuunnitelman tavoitteena on hybridistrategian mukaisesti estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Jotta tartuntojen leviämistä voidaan tehokkaasti estää, hybridistrategian mukaisten toimenpiteiden on oltava epidemiologisesti perusteltuja sekä ennakollisia ja riittävän laaja-alaisia.

Toimintasuunnitelmalla tuetaan alueellisia epidemian leviämisen estämistoimia. Epidemiaa torjutaan tartuntatautilain nojalla ensisijaisesti paikallisin ja alueellisin toimenpitein. Tehokas tartunnanjäljitys ja tartuntojen leviämisen estämiseen kohdennetut paikalliset ja alueelliset torjuntatoimet ovat avainasemassa myös valtakunnallisen epidemiatilanteen vaikeutumisen estämiseksi.

Toimintasuunnitelmaa sovelletaan samaan aikaan epidemian jälkihoidon ja jälleenrakennuksen toimenpiteiden kanssa. Suositus- ja rajoitustoimenpiteiden käytössä on huomioitava epidemiologiset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. 

Lisätietoja: Valtioneuvosto/ Toimintasuunnitelma covid-19-epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi–toukokuussa 2021 ​


Miten​ koronavirukselta voi suojautua?


1) Jos saat oireita, mene koronatestiin ja pysy muuten kotona.
2) Pidä yli 2 metrin etäisyys muihin ihmisiin.
3) Huolehdi käsi- ja yskimishygieniasta.
4) Käytä kasvomaskia, kun liikut paikoissa, joissa on muita ihmisiä
5) Lataa Koronavilkku-sovellus.
6) Ota rokote, kun vuorosi tulee

Lisätietoja: THL / Tarttuminen ja suojautuminen – koronavirus ​


Miksi käsienpesussa tarvitaan saippuaa?


SARS-CoV-2-virusta ympäröivä proteiinikuori auttaa virusta tarttumaan isoluun ja tunkeutumaan sen sisään. Saippuan rasva-aineet reagoivat koronaviruksen kuoren kanssa toisiinsa ja viruksen kuori rikkoutuu. Vaahdotus on veden lämpötilaa tärkeämpää.

Pese kätesi usein vedellä ja saippualla. Huolehdi, että pesu kestää ainakin 20 sekunnin ajan.

Kädet kannattaa pestä erityisesti

- kun tulet ulkoa sisään
- ennen ruoan laittoa ja ruokailua
- aina wc-käynnin jälkeen
- kun olet niistänyt, yskinyt tai aivastanut
- kun olet koskenut samoja pintoja kuin flunssainen henkilö.

Muista myös kunnollinen kuivaus. Vaihda kotona käsipyyhkeitä usein. 

Jos et voi pestä käsiäsi, käytä alkoholipohjaista tai muuta kemikaaliviranomaisen hyväksymää käsihuuhdetta.

Lisätietoja: THL / Käsienpesu ja yskiminen ​

Miksi maskin käytöstä puhutaan niin paljon?


Maskit herättävät paljon keskustelua puolesta ja vastaan ja mediassa korostetaan syyn olevan usein psykologinen. Jotkut henkilöt näkevät maskin vapaudenriistona eikä ratkaisuna koronaongelmaan. Maskivastainen keskustelu on aktiivista etenkin sosiaalisessa mediassa, mutta se on usein vain muutaman henkilön ylläpitämää.

Koronaviruksen leviäminen on pitkälti ihmisten käyttäytymisestä aiheutuvaa. Taudinehkäisyssä pääosassa on se, miten ihmiset ottavat vastaan heille annettuja suosituksia. Ihmiset toimivat usein sen mukaisesti mitä ympärillä olevat ihmiset tekevät tai mitä heidän kuvitellaan tekevän. Tätä käytetään paljon myös informaatiovaikuttamisen keinona sosiaalisessa mediassa.

Valtioneuvoston Kansalaispulssi-nimisen kyselytutkimuksen tuloksista käy kuitenkin ilmi, että tänä päivänä 92 prosenttia kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että he noudattavat melko hyvin tai hyvin heille annettuja suosituksia.

Myös yli 90 prosenttia pienten lasten vanhemmista ajattelee, että koronavirustartunta tulee ottaa vakavasti. Joka neljäs vanhemmista katsoo, ettei vapaa-ajan toimintoja tai harrastuksia tulisi rajoittaa, mutta maskin käyttöä pitää turhana vain yksi kahdestakymmenestä.

Lisätietoja: THL/ Koronan vaikutukset yhteiskuntaan ja palveluihin sekä Valtioneuvosto / Kansalaispulssi ​


Miksi maskia ​käytetään?


THL on suositellut kansalaisille maskin käyttöä tietyissä tilanteissa ja antanut ohjeita, miten maskia tulee käyttää. Maskin tarkoitus on suojata muita henkilöitä maskin käyttäjän hengitystie-eritteiltä ja vähentää taudin leviämistä väestössä. Jotta maskin käytöllä on merkitystä, tulee mahdollisimman monen noudattaa THL:n kasvomaskisuositusta ja työnantajan mahdollisia maskin käytön ohjeita. Maskin käyttäminen ei saa johtaa muiden COVID-19-taudin torjuntaohjeiden noudattamatta jättämiseen.

Aluehallintovirastot voivat antaa kasvomaskien ja suojainten käytöstä alueellisia suosituksia ja määräyksiä esimerkiksi työpaikoille etenkin, kun epidemia on alueella leviämisvaiheessa. Alueelliset suositukset ja määräykset löytyvät mm. THL:n verkkosivujen kautta.

Muissa kuin lyhytkestoisissa tilanteissa, joissa turvavälejä ei pystytä säilyttämään, pitäisi mahdollisimman monella olla suu-nenäsuojain tai muu kasvomaski.

Lisätietoja: Työterveyslaitos / Tietoa suojautumisesta koronavirustartunnalta: kasvomaskit, suu-nenäsuojaimet ja hengityksensuojaimet 


Voiko uloshengitysventtiilillä va​​rustettua FFP3-suojainta käyttää?


Uloshengitysventtiilillä varustettuja FFP-suojaimia ei suositella käytettäväksi. Asiaa ei ole tutkittu riittävästi. Venttiilimallia ei pidä pukea muiden suojaksi koronaa sairastavalle.​

Lisätietoja: Työterveyslaitos / Tietoa suojautumisesta koronavirustartunnalta: kasvomaskit, suu-nenäsuojaimet ja hengityksensuojaimet 


Mi​​hin lähteisiin ja näyttöön maskisuositus perustuu?


Maskisuositus perustuu Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Euroopan tautikeskuksen (ECDC) suosituksiin ja näiden taustalla olevaan tutkimusnäyttöön. Maskeja käytetään laajasti useimmissa maissa ja useissa maissa se on jopa pakollista.

Lisätietoja: THL / Kysymyksiä ja vastauksia maskisuosituksesta ​

Saako koronaviruspandemian aikaan matkust​aa?

Testaako Eksote r​​​​​ajanylittäjiä?


Kyllä, silloin kun tartuntatautilain pykälien 15 ja 16 mukaiset aluehallintoviraston tekemät päätökset ovat voimassa. 15 § velvoittaa kuntia (Etelä-Karjalassa Eksotea) järjestämään terveystarkastuksia ja 16 § rajanylittäjiä osallistumaan niihin. Aluehallintoviraston päätös terveystarkastukseen määräämisestä ei koske 2008 tai sen jälkeen syntyneitä lapsia eikä
tavaraliikenteen kuljetus- ja logistiikkahenkilöstöä työtehtävissään. 


Milloin opetus järjestetään lähiope​tuksena?


Etäopetusta voidaan jatkaa vain niin kauan, kuin tilanne sitä ehdottomasti vaatii. Opetushallituksen ohjeen mukaan perusopetus järjestetään kevätlukukaudella lähtökohtaisesti lähiopetuksena.

Toisen asteen osalta koulutuksen järjestäjät päättävät etäopetukseen siirtymisestä. Koulutusta järjestetään voimassa olevan toimintalainsäädännön mukaisesti ja sen mahdollistamin joustoin.

Lisätietoja: Opetushallitus / Perusopetuksen järjestäminen 1.1.2021 alkaen sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö / Koronaviruksesta usein kysyttyä opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla​ ​

 

​Koronatesti​


Mitä koronatestissä tapahtuu?


Koronanäyte voidaan ottaa esimerkiksi autossa tai sisätiloissa. Suojavarusteisiin pukeutunut hoitaja ottaa testitikun avulla näytteen sieraimen kautta asiakkaan nenänielusta. Näytetikkua pyöritellään nielussa joidenkin sekuntien ajan. Näytteenotto voi tuntua epämiellyttävältä, mutta se ei satu. Hyvin ohut ja taipuisi testitikku muistuttaa pumpulipuikkoa. Eksotella testi otetaan yhdestä sieraimesta.

Lisätietoja: Lasten uutiset / Sattuuko koronavirustesti ​
 

Milloin koronatestiin pitää varata aika?


On tärkeää, että menet koronatestiin, jos sinulla on yksikin koronavirustartuntaan sopiva oire.

Tee oireiden arviointi Omaolo-palvelussa. Omaolon oirearvion kautta voi varata ajan testiin. Voit myös soittaa arkisin omalle hyvinvointi- ja terveysasemalle tai päivystysaikana numeroon 116 117. Älä hakeudu testauspaikalle ilman ajanvarausta. Testi on maksuton.

Jos sinulla ei ole koronavirustartunnan oireita, voit asioida palveluissamme turvallisesti. Älä peru varattuja lääkäri- tai laboratorioaikoja ilman syytä tai jätä sairauksiasi hoitamatta.

Jos saavut Suomeen ulkomailta, sinut ohjataan testiin rajanylityspaikalla, jollei sinulla ole todistusta negatiivisesta koronavirustestistä.

Lisätietoja: Lasten koronatestaus: Miten toimia, kun lapsi sairastuu hengitystieinfektioon? (Lapset ja koronavirus -sivu) ​sekä Mitkä ovat​ koronavirustartunnan oireet? ​


Missä koronatestin tulosta odo​tetaan?


Pysy kotona ja vältä lähikontaktia muihin ihmisiin. Jos testitulos on positiivinen, Eksotella ollaan sinuun yhteydessä, puhelussa saat ohjeet eristyksestä ja kartoitetaan altistuneet.

Lisätietoja: THL / Karanteeni ja eristys sekä THL / Koronavirustestit​ 


Miten toimia, kun koronatestin tulos on negatiivinen?


Testin tulos kertoo tilanteesta näytteenottohetkellä. Negatiivinen testitulos ei sulje pois, että testin ottamisen jälkeen saat tartunnan tai että tartunta on itämässä.

Jos testi on otettu oireiden vuoksi, eikä oireita ole enää testituloksen valmistuessa tai ne ovat selvästi vähentyneet, voit palata normaaliin arkeen.

Jos oireet jatkuvat eikä niille löydy muuta selitystä, kannattaa mennä uudelleen testiin parin päivän kuluttua.

Jos oireita tulee uudelleen ja/tai oireet pitkittyvät, tulee herkästi hakeutua uudelleen testiin.

Negatiivinen testitulos ei ole peruste karanteenin purkamiselle, jos henkilö on altistunut varmistetulle koronatapaukselle.

Lisätietoja: THL / Koronavirustestit​


Ta​loudellis​ia tai mielenterveydellisiä huolia?


Lääkäri asetti minut karanteeniin, voinko saada jo​​stain taloudellisia korvauksia?


Voit saada ansionmenetystä korvaavaa tartuntatautipäivärahaa, jos kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt joko sinut olemaan eristyksessä tai karanteenissa tai alle 16-vuotiaan lapsesi pidettäväksi kotona tartuntataudin leviämisen estämiseksi.

Lisätietoja: Kela ​

Korona​​virustilanne ahdistaa, mitä voin tehdä?


Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä. Ylläpidä mielenterveyttä pysähtymällä ja antamalla tilaa ajatuksille. Pidä yhteyttä muihin, huolehdi terveistä rutiineista, ole lempeä itselle ja muille, pyydä apua, jos tarvitset sitä.

Eksoten mielenterveyspäivystys päivystää ympäri vuorokauden puh. 05 352 4610.


Lapsellani on koronaan liittyviä huolia, miten voin auttaa häntä?


​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​Eksoten omat Lasten ja nuorten talot toimivat matalan kynnyksen periaatteella. Lasten ja nuorten taloon voi lapsi, nuori tai vanhempi ottaa suoraan yhteyttä joko tulemalla paikan päälle tai soittamalla. Taloon tullessa ei tarvitse tietää mitä palvelua tarvitsee, sillä me ammattilaiset selvitämme tarvittavan tuen. ​Tarvittaessa ota yhteyttä Lasten ja nuorten talolle. Asiakaspalvelupuhelin 05 352 2360​ (neuvonta ja palveluohjaus ma-pe klo 9-15​).


Tarvitsetko tukea taloudellisesti tai mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa?


Koronapandemia aiheuttaa monille esim. stressiä sekä ahdistusta. Monilla voi olla myös huolia toimeentuloon liittyen tai miten pärjää perheen kanssa muuttuneessa tilanteessa.

Mikäli tarvitset apua, ota yhteyttä omalle hyvinvointi- tai terveysasemallesi​ tai päivystysaikana numeroon 116 117. Eksoten mielenterveys- ja päihdepalvelujen päivystys- ja palvelunumero (24/7) puh. 05 352 4610.

Voit myös tutustua Eksoten koronavirussivustolla Neuvoja taloudellisiin vaikeuksiin -sivuun tai Keskusteluapua puhelimitse -sivuun.

Kaikille avoinna olevast​a Mielenterveystalosta löydät tietoa, omahoito-ohjelmia, op​paita, oirenavigaattoreita sekä palveluhakuja. Osoitteessa www.mielenterveystalo.fi sijaitsee myös Milli, virtuaalinen apuri. Millin kautta pääsee myös chattaamaan ammattilaisen kanssa Koronahuoli-chattiin. Lisätietoja uutisestamme >>

Voit ottaa yhteyttä myös valtakunnallisiin palvelunumeroihin: THL / Mistä voin saada apua? 

Rokotteet


Aiheutuuko koronarokotteesta haittavaikutuksia?


Kaikilla rokotteilla voi olla haittavaikutuksia. Useimmat rokotteiden haittavaikutukset ovat lieviä ja ohimeneviä, kuten punoitusta pistokohdassa, kuumeilua tai lihas- ja päänsärkyä. Rokote on erittäin tärkeä osa koronavirusepidemian selättämisessä, ja se osaltaan mahdollistaa paluun normaaliin. Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme! 

Kuinka paljon haittavaikutusilmoituksia COVID-19-rokotteista on tullut Suomessa?

Fimea julkaisee verkkosivuillaan tietoja COVID-19-rokotteiden haittavaikutusilmoituksista. Laajempi raportti haittavaikutusilmoituksista julkaistaan keskiviikkoisin.

Lisätietoja: Fimea ​


Milloin saa koronarok​​​otuksia?


Rokotamme ajanvarauksella kaikki Eksotelle saapuneet rokotteet viiveettä kansallisesti annetun rokotusjärjestyksen mukaisesti. Tällä hetkellä rokotteiden saatavuudessa on haasteita koko Euroopan alueella.​ Tarkempia tietoja löydät Eksoten verkkosivuilta: https://www.eksote.fi/koronarokotukset

Tällä hetkellä (31.3.) on valtakunnallisesti määritelty riskiryhmät I ja II. Kun siirrytään muuhun väestöön, myös sen sisällä tullaan tekemään priorisointijärjestystä ja näistä tiedotetaan rokotusajankohdan lähestyessä. Linjaukset rokotusjärjestyksestä tekee kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR. ​

Rokotusjärjestys herättää kysymyksiä. Miten se on perusteltu?


Jotta rokotukset etenisivät mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, peräkkäisiä ryhmiä rokotetaan limittäin. Seuraavan ryhmän rokotukset voidaan siis aloittaa, kun edellisen rokotukset ovat vielä käynnissä. 

Ikä on kaikkein merkittävin vakavan koronataudin riskitekijä.​

Siihen, milloin rokotusta tarjotaan millekin ryhmälle, vaikuttavat rokotteiden saatavuuden lisäksi myös rokotteen suojateho ja turvallisuus eri kohderyhmille sekä myyntiluvan ehdot muun muassa siitä, minkä ikäisille rokotetta voi antaa. 

Koronarokotteita tarjotaan eri ryhmiin kuuluville rokotusjärjestyksen mukaisesti. Kun tietyn ryhmän rokotukset on aloitettu, ne jatkuvat niin pitkään kuin rokotuksille on tarvetta. Rokotuksen voi siksi saada vielä pitkään sen jälkeen, kun ensimmäinen mahdollisuus rokotuksen ottamiseen on tullut.

Oma rokotusvuoro ei voi mennä ohi.  ​


 

Disin​formaatio

​Mitä on disinformaatio ja misinformaatio?


Disinformaatio on tietoisesti jaettua väärää tietoa, jonka motiivina voi olla muun muassa poliittinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen, taloudellinen hyöty (klikkaukset, kuluttajan harhauttaminen) ja ilkivalta tai pilailu.

Misinformaatio on puutteellista tai väärää tietoa, jota annetaan epähuomiossa eikä tarkoitus ole tahallisesti johtaa harhaa.

Lisätietoa: Eväitä opiskeluun (Oulu) / Mis- ja disinformaatio ​


Miksi koronaviruksesta le​vitetään väärää tietoa?


Koronaviruspandemia on ​saanut liikkeelle valtavan määrän virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa, kun ulkomaiset toimijat yrittävät vaikuttaa EU-maiden sisäiseen keskusteluun hyödyntämällä ihmisten peruspelkoja ja kiihkeää uutisvirtaa. Harhaanjohtava terveystieto, vaaralliset huijaukset ja salaliittoteoriat sekä kuluttajien erehdyttäminen ovat uhka kansanterveydelle.

Euroopan unioni ja sen jäsenmaat ovat ryhtyneet määrätietoisiin vastatoimiin sellaisia toimijoita kohtaan, jotka yrittävät hyödyntää kriisiä ja vaarantaa ihmisten hengen tai jotka levittävät propagandaa tai vihapuhetta.

Lisätietoja: Euroopan komissio / Koronavirukseen liittyvän disinformaation torjunta ​

 

Miten disinformaatioon​ suhtaudutaan EU:ssa?


Terveysjärjestöt ja faktantarkistajat ovat samaan aikaan kohdanneet pandemian toisen pimeän puolen: erilaiset järjestöt ja yksilöt käyttävät kriisiä hyväkseen poliittisen tai kaupallisen manipulaation keinoin sen sijaan, että pyrkisivät auttamaan apua tarvitsevia tahoja.

EU:n toimielimet ovat varoittaneet disinformaation ja huijausten riskeistä. EU-sivusto Euroopan toimista virusta vastaan tarjoaa faktapohjaista ja luotettavaa tietoa. Sivustolla kumotaan myös koronavirukseen liittyvät yleisimmät virheelliset myytit.

EU:n ulkosuhdehallinnon disinformaation vastainen työryhmä EUvsDisinfo on julkaissut raportin, jonka mukaan osa virheellisistä koronavirusta koskevista väitteistä on lähtöisin toimijoilta, jotka ovat läheisiä Yhdysvaltain alt right-liikkeen, Kiinan ja Venäjän kanssa. Näissä tapauksissa disinformaation tarkoitus on poliittinen: horjuttaa Euroopan unionia tai vaikuttaa poliittisiin voimasuhteisiin.

Lisätietoja: Euroopan parlamentti / Faktantarkistuspäivä: toimet koronavirusta koskevaa disinformaatiota vastaan ​

 

Miten erota​n oikean tiedon väärästä?


Koronaviruksesta on liikkeellä monenlaista virheellistä ja vääristeltyä tietoa, disinformaatiota. Kun haet tietoa koronaviruksesta, varmista aina lähteen luotettavuus.

Seuraa ensi sijassa oman maasi kansanterveysviranomaisten tiedotusta sekä kansainvälisten terveysalan organisaatioiden verkkosivustoja. Kattavinta ajantasaista tietoa tarjoaa EU:ssa Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC ja maailmanlaajuisesti Maailman terveysjärjestö WHO. Auta levittämään oikeaa tietoa äläkä jaa eteenpäin epäilyttävistä lähteistä peräisin olevia varmentamattomia tietoja.

Kaikki EU-elimet osallistuvat disinformaation torjuntaan tiiviissä yhteistyössä verkkoalustojen kanssa. Verkkoalustoja kannustetaan nostamaan esiin asiantuntijalähteitä ja antamaan vähemmän näkyvyyttä sellaiselle sisällölle, jonka tiedot on todistettu vääriksi tai harhaanjohtaviksi, sekä poistamaan laittoman sisällön ja sellaisen sisällön, joka voi aiheuttaa vahinkoa terveydelle.

Lisätietoja: Euroopan komissio / Disinformaation torjunta​

Mitä​ tarkoittaa sananvapaus sosiaalisessa mediassa?


Suomen perustuslaissa sananvapaus tarkoittaa oikeutta ilmaista ja vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä kenenkään sitä ennakolta estämättä. Sananvapaus ei tarkoita sitä, että voisi sanoa mitä tahansa. Sananvapauden rinnalla on hyvä muistaa sekä lait, että hyvät tavat toimia yhteiskunnassa. Sosiaalisen median kommenteista on mahdollisuus tehdä rikosilmoitus, mikäli ne sisältävät esimerkiksi uhkauksia. Tietoa nettirikoksista ja toimintaohjeita rikosilmoituksen tekemiseen voi hakea mm. poliisi.fi-nettisivulta.  (http://www.poliisi.fi/)

Demokratiaan kuuluu mahdollisuus kommentoida ja kritisoida päätöksiä. Kommentit tulee kuitenkin kohdistaa asiaan, ei toisiin ihmisiin. Vihapuheessa käydään kiinni ihmiseen asioiden sijaan, ja joissakin tapauksissa uhka on levinnyt ulos internetistä reaalimaailmaan asti.

Sananvapauteen kuuluu vastuu. Sananvapautta ei ole pelotella toinen ihminen hiljaiseksi. Silloin rajoittaa itse toisen sananvapautta. Sananvapaus kuuluu kaikille.


Onko minulla vapaus sanoa koronatilanteesta sensuurivapaalla alustalla mitä haluan? Voinko luottaa sellaisella alu​stalla jaettuun tietoon koronaviruksesta​?


Internetissä kannattaa toimia hyvien käytöstapojen mukaisesti, silloin tulee harvemmin loukanneeksi rajoja, joita sananvapauden käyttämiselle on laissa asetettu.
 
Sananvapaudesta on säädetty mm. perustuslaissa, mutta julkaisurajoituksia voivat aiheuttaa esimerkiksi rikoslaki, kunnian tai yksityiselämän suoja. Rikoslaissa sananvapauden rajoja täsmennetään esimerkiksi kunnianloukkauksen, yksityiselämää loukkaavan tiedon, kansanryhmää vastaan kiihottamisen, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisen, uskonrauhan sekä esimerkiksi virka- tai yrityssalaisuuden osalta. Myös vihapuhe voi olla rangaistavaa. Vihapuhe on viestintää, joka levittää tai lietsoo vihaa yhtä ihmistä tai ihmisryhmää vastaan.
 
Se, että jokin on sensuurivapaa alusta, tarkoittaa valitettavasti samalla sitä, että siellä tietoa voivat jakaa myös tahot, jotka jollain tapaa hyötyvät väärän tiedon levittämisestä.​


Share