Eksote sai puhtaat paperit neuvolan ja kouluterveydenhuollon seurantatutkimuksessa

Julkaistu: 19.12.2018 9:00
Päivitetty: 19.12.2018 9:57
​Eksote sai puhtaat paperit neuvolan ja kouluterveydenhuollon seurantatutkimuksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen marraskuussa julkaisemassa raportissa tarkastellaan äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon palvelujen nykytilaa ja kehittämishaasteita. Tutkimuksen mukaan äitiys- ja lastenneuvolojen lääkärin ja terveydenhoitajan terveystarkastukset järjestettiin kattavasti kahdessa maakunnassa: Etelä-Karjalassa ja Kainuussa. Kaikista Manner-Suomen maakunnista vain yksi, Etelä-Karjala, selvisi kokonaisuudesta puhtain paperein.

Tutkimus pohjaa osastonhoitajien ja palveluesimiesten antamiin tietoihin ja tarjoaa realistisen tilannekatsauksen sekä valtakunnallisesti että maakunnittain vuosina 2016–2017. Lähes kaikki terveyskeskukset tarjosivat lainsäädännön edellyttämät lastenneuvolojen laajat terveystarkastukset. Palvelujen kattavuudessa havaittiin kuitenkin eroja sekä maakuntien sisällä että välillä. Äitiys- ja lastenneuvolojen lääkärin ja terveydenhoitajan terveystarkastukset järjestettiin kattavasti kahdessa maakunnassa: Etelä-Karjalassa ja Kainuussa. Kouluterveydenhuollon vuosittaiset terveydenhoitajan tarkastukset järjestettiin kattavasti luokkatasosta riippuen 92–99 prosentissa terveyskeskuksia. Kaikista Manner-Suomen maakunnista vain yksi, Etelä-Karjala, selvisi kokonaisuudesta puhtain paperein. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) toimialueella koko äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon tarkastusten sarja on järjestetty säädösten ja valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti. 

Tutkimuksessa ilmeni, että joissakin kunnissa on tehty omavaltaisia ja lyhytnäköisiä ratkaisuja määräaikaisten terveystarkastusten järjestämisessä. Eksoten toimitusjohtajan Pentti Itkosen mukaan annettujen suositusten noudattaminen on pitkällä aikavälillä myös talouden näkökulmasta halvin vaihtoehto. Tarkastusten ja hoitojen laiminlyönneistä syntyvä säästö kostautuu myöhemmin lisäkustannuksina. Oikea-aikaisen avun viivästyminen johtaa raskaan ja korjaavan hoitotarpeen lisääntymiseen.

Määräaikaiset terveystarkastukset ovat osa ennalta ehkäisevää työtä; ne mahdollistavat vaikeuksien tunnistamisen ja myös varhaisen puuttumisen ongelmakohtiin. Neuvolapalvelujen palveluesimiehen Anu Koposen mukaan Eksoten ykköspaikka tilastokärkenä juontuu osin oikein kohdennetusta resursoinnista.
– Henkilöstön määrä on riittävä, joten voimme panostaa työn laatuun, hän sanoo ja korostaa nykypäivän Etelä-Karjalalle leimallista monikulttuurisuutta, joka osaltaan tuo lisävaateita neuvola ja kouluterveydenhuollon ammattilaisille.

Koponen korostaa, että neuvolatoimessa ja kouluterveydenhuollossa on kyse koko perheen hyvinvoinnista. 
– Ammattilaisella on oltava herkkyyttä nähdä hetki, jolloin on aika tarttua tilanteeseen, hän sanoo ja myöntää, että torjuntareaktio saattaa syntyä silloin, kun ihminen ei vielä ole sinut ongelmansa kanssa. 
– Useimmiten ihmiset kuitenkin ovat avoimia, ottavat tarjotun avun vastaan ja ovat valmiita työskentelemään oman elämäntilanteensa korjaamiseksi. 

Anu Koponen toteaa, että määräaikaisten tarkastusten tavoitteena on varmistaa hyvä ja tukeva perusta ihmisen kasvulle ja kehitykselle. Kyse on laaja-alaisesta ammatillisesta yhteistyöstä, jossa painottuvat perheen merkitys ja arvo. 
– Mitä terveempi sukupolvi meillä on kasvamassa, sitä vähemmän on korjattavaa jatkossa. 

Julkaisun pysyvä osoite on 
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-190-4Raportti : 2018_011



Share