Johdon blogissa: Kuntoutuksesta ja sote-uudistuksesta

Julkaistu: 22.3.2018 10:00
Päivitetty: 22.3.2018 9:50

Kuntoutuksen tavoitteena on edistää iäkkään, sairaan, vammaisen tai vajaatoimintakykyisen ihmisen hyvinvointia, toimintakykyä, itsenäistä tai tuettua selviytymistä sekä osallistumismahdollisuuksia palveluprosessin kaikissa vaiheissa.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 1.9.2016 komitean valmistelemaan kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistusta. Komitealle asetettu määräaika päättyi 30.9.2017 ja komitean loppuraportti (suositukset) on luettavissa ministeriön sivuilla. Komitea määritteli kuntoutuksen seuraavasti:

”Kuntoutus on kuntoutujan tarpeista ja tavoitteista lähtevä, suunnitelmallinen prosessi, jossa kuntoutuja ylläpitää ja edistää toiminta- ja työkykyään ammattilaisten tuella. Kuntoutukseen kuuluu kuntoutujan toimintaympärist​öjen kehittäminen. Kuntoutus tukee kuntoutujan ja hänen lähipiirinsä voimavaroja, itsenäistä elämää, työllistyvyyttä ja sosiaalista osallisuutta. Kuntoutus on osa hyvinvointipalvelujärjestelmää ja edellyttää useiden toimijoiden oikea-aikaisia ja saumattomia palveluja ja etuuksia.”

Määritelmän mukaan kuntoutuminen on prosessi, jonka tavoitteena on toiminta- ja työkyky ja näiden parantaminen (ei enää niinkään ylläpito). Kuntoutuminen lähtee kuntoutujan tarpeista ja tavoitteista sekä keskeistä on tukea kuntoutujan omaa aktiivisuutta.

Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluihin kuuluvat terveydenhuoltolain (1326/2010) 29 §:n mukaan kuntoutusneuvonta ja –ohjaus, toiminta - ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi, kuntoutustutkimus, toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet, apuvälinepalvelut, sopeutumisvalmennus ja kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa.

Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluvat sosiaalihuoltolain (1301/2014) 17 §:n mukaan sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen, kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen, valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan, ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet.

Suomen hallitus on antanut nyt maaliskuussa 2018 esityksen eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Valinnanvapauslaki on osa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta (sote-uudistus). Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä tammikuuta 2020. Valinnanvapausjärjestelmä tulisi kuitenk​in voimaan vaiheittain. Henkilökohtainen budjetti ja asiakasseteli otettaisiin käyttöön viimeistään 1. heinäkuuta 2020. Sosiaali- ja terveyskeskukset aloittaisivat toimintansa 1. tammikuuta 2021 ja suunhoidon yksiköt 1. tammikuuta 2022. 

Asiakasseteliä voisi käyttää palveluissa, jotka on määritelty laissa sekä maakunnan erikseen päättämissä palveluissa. Nyt sote- ja maakuntauudistuksessa suunniteltuihin maakunnan liikelaitoksen myöntämiin asiakassetelillä järjestettäviin palveluihin tullee kuulumaan monialaisia kuntoutuspalveluja terveydenhuoltolain 29 § ja sosiaalihuoltolain 17 § mukaisesti. Asiakassetelillä voidaan järjestää kuntoutuspalveluja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tuottamana maakunnan laatimaan asiakassuunnitelmaan sisältyvän palvelutarpeen/kuntoutustarpeen ja toimintakyvyn arviointiin perustuen.

Asiakassetelin perusteella asiakas voisi valita palveluntuottajaksi tuottajan (esimerkiksi yrittäjän, yrityksen, yhdistyksen, kolmannen sektorin palvelun tuottajan), jonka jokin maakunta on hyväksynyt asiakassetelipalveluntuottajaksi. Maakunnan liikelaitos määrittelee asiakkaalle annettavan asiakassetelin arvon. Asiakas voisi aina kieltäytyä hänelle tarjotusta asiakassetelistä tai henkilökohtaisesta budjetista, jolloin maakunnan liikelaitos toteuttaisi asiakkaan palvelut muulla tavoin, esimerkiksi omana toimintana.

Maakunta vastaa väestön kuntoutuspalvelujen järjestämisestä ja laajuudesta muilta osin kuin mitä lääkinnällistä tai sosiaalista kuntoutusta annetaan sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Nämä Sote-keskuksessa annettavat palvelut ovat niin sanottuja suoran valinnan palveluja.  Valinnanvapauslakiluonnoksen 18 §:n mukaisia suoran valinnan palveluja ovat terveydenhuoltolain 29 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu kuntoutusneuvonta ja –ohjaus ja 2 kohdassa tarkoitettu toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa voi olla esimerkiksi fysioterapeuttien suoravastaanottoja. Lisäksi suoran valinnan palveluja ovat sosiaalihuoltolain 6 §:ssä tarkoitettu sosiaalihuollon neuvonta ja ohjaus. 

Apuvälineiden ja asunnonmuutostöiden tarpeen arvioinnista vastaa esityksen mukaan maakunnan liikelaitos. Palveluntuottaja voi toki tehdä ehdotuksia asiakkaan kotona, työssä tai opiskelussa selviytymistä tukevien apuvälineiden hankinnasta tai asunnonmuutostöistä.

Kuntoutusneuvonta, kuntoutusohjaus ja – toiminta, työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi, sekä näihin mahdollisti liittyvä asiakassuunnitelman laatiminen, siirrettäisiin lailla myös yksityisten palveluntuottajien vastuulle. Nämä tehtävät ovat edellä kuvatulla tavalla olennainen osa sosiaali- ja terveyskeskuksen yleislääketieteen alaan kuuluvien palvelujen kokonaisuutta. Mainittujen tehtävien antaminen myös yksityisten palveluntuottajien hoidettavaksi on tarkoituksenmukaista edellä todettujen palvelujen saatavuuden parantamiseen liittyvien syiden perusteella, todetaan hallituksen valinnanvapauslain perusteluissa.

Markku Hupli
kuntoutusjohtaja, LT, fysiatrian ylilääkäri, Eksote 



Share