Johdon blogissa: Terveydenhuolto ansaitsee jatkuvaa parantamista

Julkaistu: 5.9.2018 10:00
Päivitetty: 5.9.2018 9:15

Moni minun ikäiseni on lähdössä eläkkeelle − mitä saimme aikaan?

Sodan ja sotakorvausten maksamisen jälkeen maa oli rutiköyhä. Kansalaisille haluttiin silti rakentaa hyvä terveydenhuolto. Sairaalalaitoksen rakentaminen oli valtava kansallinen ponnistus. Viimeiset keskussairaalat valmistuivat 1970-luvulla. Sairaalalaitos mitoitettiin vain vakavimmin sairastuneille. 

Kansanterveyslaki säädettiin ristiriitaisissa tunnelmissa vuonna 1972. Terveyskeskusmalli haettiin DDR:stä ja se leimautui muutenkin poliittisesti. Lääkärit olivat alkujaan yrittäjiä ja heistä tuli monelle vastentahtoisesti virkamiehiä. Työnkuva kuitenkin säilyi edelleen mielekkäänä ja terveyskeskuksissa monipuolinen ja kiinnostava lääkärin ammatin harjoittaminen oli edelleen mahdollista. Uudet terveyskeskusten vuodeosastot tarjosivat uusia ammatillisia haasteita. Jatkuvaan oppimiseen oli paljon mahdollisuuksia. Lääkärille oman työn johtaminen laajentui organisaation johtamiseen, joka sekin edellytti uuden oppimista. 

Valtio oli 1990-luvulle saakka terveyspolitiikassa aktiivinen ja rahoitti perusterveydenhuoltoa virkoja perustamalla ja ohjeistamalla toimintaa. Yksityiskohtaisia toiminnallisia säädöksiä oli paljon, esimerkiksi terveyskeskuksen aukioloaika tuli olla arkisin kello 8-20 ja lauantaisin kello 8-14. Terveyskeskuksissa tuli olla kuvantamista, laboratorio ja kuntoutusta. Vaikka toimintamallia rajusti muutettiin, terveyspalveluja kehitettiin ensi sijassa sisällöllisillä parannuksilla ja saatavuutta parantamalla. Suomalaisten kuolleisuus ja sairastavuus on monien kansansairauksien osalta oleellisesti pienentynyt. Suomalaisten toimintakyky on aikaisempaa parempi ja yhä useampi on työssä laskennalliseen eläkeikään saakka.

Terveydenhuollon tulevaisuus?


Sairauksien ennaltaehkäisy on alusta alkaen ollut terveyskeskusten toiminnassa erityisessä polttopisteessä: rokotukset, neuvolat, sydän- ja verisuonitautien ehkäisy ja jo sairastuneiden liitännäissairauksien ehkäisy. Lähiterveyskeskus on ollut kansalaiselle valtava parannus aikaisempaan kunnanlääkärijärjestelmään verrattuna. Lääketieteellisesti ei niin vakavista syistä johtuvat toimintakyvyn alenemiset saadaan hoidettua lyhyellä odotusajalla. Jatkuvaa parantamista tietenkin edelleen tarvitaan. 

Tuottavuus on arvon tuottamista asiakkaalle mahdollisimman pienin panoksin. Potilas arvostaa nopeaa hoitoon pääsyä. Hänelle pysyvä potilas-lääkärisuhde ja potilas-hoitajasuhde ovat tärkeitä. Lähipalvelut ovat tärkeitä. Suomen terveydenhuollon tulokset ovat olleet kansallisella tasolla monelta kannalta erinomaisia ja kestävät myös kansainvälisen kustannusvertailun. 

Suomalainen terveydenhuolto on perustaltaan vankka ja sillä on kansalaisten luottamus. Tarvitaan malttia, mikäli joku suunnittelee sen toimintaedellytysten kaventamista. Järjestelmästä ei vielä ole saatu kaikkea irti. Mitä nopeammin potilaiden ja kuntoutujien toimintakyky saadaan palautettua, sitä nopeammin hän voi palata töihin tai läheistensä iloksi ja hyödyksi. Moniammatillinen tiimityö terveyskeskuksissa on tärkeää ja sen turvaaminen on kokonaisuudessaan oleellista. Kansantautien ehkäisy, alentuneen toimintakyvyn syiden selvittäminen ja hoitaminen, tarvittaessa sairaalassa, ja toimintakyvyn palauttaminen kuntoutuksen keinoin tulee kaikissa oloissa järjestää. 

Työ jäi meiltä eläkkeelle lähteviltä kesken.

Jouko Saramies
lääkintöneuvos
Armilan kuntoutuskeskuksen johtaja, Eksote



Share