Etelä-Karjalan hyvinvointialue

​​

Kun yhteiskunta muuttuu, on palvelujenkin muututtava. Sote-uudistuksessa julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelut uudistetaan. 1.1.2023 lähtien hyvinvointialueet ovat vastuussa siitä, että saat tarvitsemasi sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut. Sinä asukkaana ja palvelujen käyttäjänä olet mukana hyvinvointialueen kehittämisessä ja sinä valitset myös hyvinvointialueen korkeinta päätösvaltaa käyttävät aluevaltuuston päättäjät aluevaaleissa 23.1.2022.

Vuoden 2023 alusta lähtien koko maassa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille. Tämä tarkoittaa Etelä-Karjalassa sitä, että sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ja Etelä-Karjalan pelastustoimi  yhdessä muodostavat uuden Etelä-Karjalan hyvinvointialueen, joka toimii palvelujen järjestäjänä. Sote-uudistus muodostuu sekä sisällöllisestä että rakenteellisesta uudistuksesta. ​

Hyvinvointialue vastaa perus- ja erityistason sosiaali- ja terveydenhuollon sekä  pelastustoimen palveluista. Kuntien vastuulle jää jatkossa muun muassa päivähoidon, opetuksen järjestäminen. Hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyö on jatkossakin tärkeää, jotta hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistetään yhdessä aktiivisessa vuorovaikutuksessa kuntalaisten hyväksi.

Hyvinvointialue vastaa vuodesta 2023 lähtien muun muassa seuraavista julkisista palveluista:
  • Perusterveydenhuolto, esim. terveysasemien vastaanottotoiminta ja vuodeosastot
  • Erikoissairaanhoito, esim. Etelä-Karjalan keskussairaala
  • Ensihoito, esim. ambulanssit
  • Palo- ja pelastustoiminta
  • Hammashoito
  • Mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • Äitiys- ja lastenneuvolat
  • Aikuissosiaalityö
  • Lastensuojelu
  • Vammaispalvelut
  • Ikääntyneiden asumispalvelut
  • Kotihoito
  • Kuntoutus

Etelä-Karjalan hyvinvointialue toimii Etelä-Karjalan maakunnan alueella, jossa asuu hieman alle 127.000 asukasta. Etelä-Karjalan maakunnan muodostavat Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat. 

Uudistuksen tavoite


Uudistuksen tavoitteena on järjestää kaikille eteläkarjalaisille laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut yhdenvertaisesti ja vastata yhteiskunnallisten muutosten tuomiin haasteisiin, kuten suomalaisten ikääntymisen tuomaan hoitotarpeen kasvuun. Tavoitteena on myös kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja ja sujuvoittaa palvelujen saantia. Lisäksi pelastustoimen uudistuksen tavoitteena on, että ihmisten ja yhteisöjen sekä koko yhteiskunnan turvallisuus paranee.

Alueellinen tasa-arvo toteutuu paremmin, kun palvelujen järjestäjinä ovat kuntia isommat itsehallinnolliset alueet eli hyvinvointialueet. Hyvinvointialueiden rahoitus muodostuu uudistuksen alkuvaiheessa pääasiallisesti valtion rahoituksesta, jonka määrittämisessä otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet, kuten väestön määrä, asukastiheys, sairastavuus ja ikärakenne sekä alueen pelastustoimen riskitekijät.

Jokainen hyvinvointialue suunnittelee toimintamallit sekä lähipalvelupisteet, sähköiset palvelut ja hyvinvointialueella mahdollisesti keskitettävät palvelut vastaamaan väestön tarpeita siten, että perustason palveluiden esteetön saatavuus ja saavutettavuus varmistetaan. Hyvinvointialueet velvoitetaan turvaamaan myös lähipalvelut. Lähipalveluiden tarve korostuu erityisesti perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluissa. Uudistuksen tarkoitus ei ole keskittää palveluita vaan turvata niiden saatavuus yhdenvertaisesti koko maassa. Hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutason tulee vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia sekä muita uhkia.  Pelastustoimen palvelut suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti.

Hyvinvointialueesta tulee Etelä-Karjalan suurin työnantaja. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen työntekijät siirtyvät liikkeenluovutuksella hyvinvointialueen työntekijöiksi vuoden 2023 alusta alkaen. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen palveluksessa on silloin yli 5 000 henkilöä. Lisäksi pelastustoimen tehtävien hoitamiseen osallistuvat pelastuslaitoksen apuna maakunnan alueella toimivat sopimuspalokunnat.  

Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan houkuttelevuutta työpaikkana kehittämällä työn sisältöä ja lisäämällä moniammatillista yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kesken. Lisäksi parannetaan työssä kehittymis- ja etenemismahdollisuuksia ja tutkimustoimintaa tuodaan osaksi sosiaali- ja terveyskeskusten perustyötä. 

Pelastustoimen johtaminen, ohjaus ja valvonta tulee perustumaan systemaattiseen tutkimus-, kehittämis- ja arviointitoimintaan. Pelastustoimi on useamman vuoden ajan ollut Suomessa luotettavin viranomainen. Tämä luottamus on tavoitteena säilyttää uudistuksen jälkeenkin pelastustoimen arvojen mukaisesti: Inhimillisesti – Ammatillisesti – Luotettavasti – Yhteistyössä.



Hyvinvointialueen valmistelu ja aikataulu


Hyvinvointialuetta valmistelee Etelä-Karjalassa väliaikainen toimielin (VATE). VATE vie hyvinvointialueen toimeenpanoa eteenpäin siihen asti, kunnes aluevaltuusto on valittu ja aluehallitus aloittanut toimintansa keväällä 2022. Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleilla. Etelä-Karjalan aluevaltuustoon valitaan 59 valtuutettua aluevaaleissa tammikuussa 2022.

Muutoksen aikataulu
7/2021 Hyvinvointialue perustetaan, väliaikainen toimielin nimitetään ja valmistelu alkaa
1/2022 Aluevaltuuston vaali
3/2022 Aluevaltuusto aloittaa toimintansa
1/2023 Hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta Etelä-Karjalassa.




Share